rss Blogi

Blogissa FinUnionsin väki ja vierailevat kirjoittajat pureutuvat ajankohtaisiin EU- ja työelämäaiheisiin.
28.3.2017 18.20

Brexitin kautta kohti vahvempaa Eurooppaa?

FinUnionsin johtaja Aleksi Kuusisto

Aleksi final

Euroopan unioni kehittyy kriisien kautta, ja vuotta 2017 sävyttää Britannian päätös erota EU:sta. Brexit oli poliittinen shokki, joka toivon mukaan pakottaa puuttumaan populismin perimmäisiin syihin. Kriisi on nähtävä mahdollisuutena tehdä unionista osallistavan talouskasvun esikuva muulle maailmalle.

Brexitiä kannattivat ennen kaikkea taloudellisesti taantuvien alueiden kansalaiset, jotka ovat saaneet kärsiä yhdessä miljoonien muiden eurooppalaisten kanssa EU:n lähes 10 vuoden pituisesta hitaan kasvun kaudesta: työttömyydestä ja laajemmasta turvattomuudesta, heikosta ansiokehityksestä, budjettikurista ja siihen liittyvistä julkisten palveluiden ja sosiaaliturvan leikkauksista.

 

Suomen ammattiyhdistysliike haluaa, että EU:ssa asetetaan etusijalle kestävän talouskasvun vahvistaminen. Tämä tarkoittaa kasvua, jonka synnyttää osaava ja hyvinvoiva korkean tuottavuuden työvoima. Juuri tämä tulee olla tulevan Euroopan sosiaalisen pilarinkin tavoitteena. Samalla on vahvistettava EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoitusta.

 

Mitä suuremmat markkinat ja mitä enemmän yritysten välistä tervettä kilpailua, sitä enemmän innovointia ja talouskasvua. Siksi tarvitaan lisää, ei vähemmän, kansainvälistä kilpailua sekä sisämarkkinoilla että kolmansien maiden kanssa.

 

Samalla on torjuttava epätervettä kilpailua huomattavasti aiempaa vahvemmin. Tutkimusten mukaan Brexitin alueellinen kannatus Britanniassa, samoin kuin äärioikeiston kannatus ympäri Eurooppaa, on ollut sitä suurempaa, mitä suurempia ovat olleet Kiinan tuonnin aiheuttamat shokit paikalliselle tuotannolle. Sisämarkkinoillakin riittää tehtävää mm. lähetettyjen työntekijöiden oikeuksien kanssa – vieläkään ei toteudu periaate ”sama palkka samasta työstä samassa paikassa”.

 

Työelämän sääntelyn taso vaihtelee suuresti eri jäsenmaiden välillä, mikä sekin osaltaan aiheuttaa epätervettä kilpailua. EU-tason vähimmäissääntelyn tarve on erityisen ilmeinen digitaloudessa, jossa työ voi siirtyä silmänräpäyksessä alhaisten kustannusten perässä sinne missä palkka ei riitä elämiseen ja pitkät työajat ovat tasapainoisen elämän esteenä.

 

EU:lla ei ole taloudellisesti eikä poliittisesti varaa pitkittää tulevia kriisejä. Siksi muiden rahaliittojen tapaan myös euroalue tarvitsee yhteisiä varoja, joiden avulla ylläpitää kysyntää laskusuhdanteissa. Kyseeseen voisi tulla esimerkiksi euromaiden yhteisen suhdannetasausrahaston perustaminen.

 

Ongelmat ovat suuria, ja jäsenmaiden tahto ja kyky ratkaista niitä vaihtelee kenties enemmän kuin koskaan ennen. EU:n uskottavuus on jo hälyttävästi heikentynyt, kun eurokriisiä ja pakolaiskriisiä ei ole saatu aidosti ratkaistua eikä Brexitiä kyetty estämään. Siksi lienee välttämätöntä, että ne EU-jäsenmaat, jotka ovat valmiita yhteisiin ratkaisuihin saavat edetä ilman että muut jarruttavat niitä. Mm. Saksa, Ranska ja Italia ovatkin vuoden 2017 alussa antaneet tukensa monivauhtisen EU:n kehittämiselle.

 

Suomen ay-liike on mukana työssä vahvemman, oikeudenmukaisemman ja globaalin johtajuuden ottavan Euroopan unionin puolesta. Ilman sitä ei Suomikaan voi menestyä. Siksi Suomen on oltava mukana monivauhtisenkin EU:n ytimissä. 

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi


Nimimerkki
Otsikko
Kommentti *
Älä täytä
Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia
Ei kommentteja