rss Blogi

Blogissa FinUnionsin väki ja vierailevat kirjoittajat pureutuvat ajankohtaisiin EU- ja työelämäaiheisiin.
11.11.2016 10.27

Donald Trump – reilun kaupan puolustaja vai kauppasotien aloittaja

SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntija Aleksi Kuusisto

Aleksi final

Yhdysvaltojen tuleva presidentti Donald Trump korosti kampanjassaan tavoitetta kitkeä epäreilua kansainvälistä kilpailua. Trumpin kauppapoliittiset tavoitteet voisivat toteutuessaan johtaa jopa protektionistiseen kauppasotaan. Kampanjaretoriikka saattaa kuitenkin väistyä pragmatismin tieltä, joskin ainakin Kiinalta ja Meksikolta Trump vaatinee myönnytyksiä. EU:n kanssa käytävät TTIP-neuvottelutkin kenties vielä herätetään henkiin.


Yhdysvaltain seuraavaksi presidentiksi 8. marraskuuta vaaleissa valittu Donald Trump teki kampanjansa aikana selväksi ettei hän ole nykymuotoisen vapaakaupan ystävä.

Ensimmäisinä tekoinaan Trump on luvannut hylätä Tyynenmeren alueelle valmiiksi neuvotellun TPP-kappasopimuksen. Barack Obaman tavoite on ollut saada sopimus läpi kongressista vaalien jälkeen, ennen uuden presidentin virkaanastumista tammikuussa 2017. Kongressin republikaanit olisivat tähän saattaneet suostuakin jos Hillary Clinton olisi tullut valituksi, mutta nyt TPP:n hyväksyminen katsottaisiin avoimeksi sodanjulistukseksi Trumpille. Tällaista uskallusta ei republikaaneilta taida löytyä.

TPP:ssä kaupankäynnin edellytykseksi olisi asetettu kaikkien työntekijöiden perusoikeuksien noudattaminen. Sopimuksen nyt kaatuessa Aasian maat vapauttanevat kauppaa Kiina-johtoisten RCEP-sopimusneuvottelujen kautta. Sen enempää työntekijöiden oikeudet kuin monet muutkaan TPP:n korkeat standardit eivät mahdu mukaan näihin sopimuspöytiin.

Vaikka TPP:n hylkääminen on Trumpilta lahja Kiinalle, on hänen muu kauppapoliittinen agendansa kaikkea muuta. Trump on luvannut luokitella Kiinan valuuttakurssinsa manipuloijaksi, jota vastaan USA voi käynnistää vastatoimia – tosin vasta pitkän seurannan ja selvän näytön jälkeen. Tämän lupauksen Trump voi hyvinkin lunastaa, joskin sanktiot ovat epätodennäköisiä.

Trump haluaa myös nostaa suuren määrän uusia kanteita kauppasopimusten sääntöjä rikkovia maita, erityisesti Kiinaa, vastaan. Tämäkin onnistunee helposti, sillä erityisesti Kiina rikkoo sääntöjä jatkuvasti ja systemaattisesti ja Kiinan vastaisten WTO-kanteiden nostaminen on jo nyt arkipäivää.

Vaikeammin toteutettavissa on Trumpin tavoite neuvotella uudelleen sekä Kiinan että Meksikon kaupan ehdot. Maiden kauppasuhteita määrittelevien WTO- ja NAFTA-sopimusten avaamiseen, saatikka sitten ehtojen muuttamiseen USA:n tavoitteiden mukaisiksi, ei varmasti ole suurta halukkuutta sopimusosapuolten keskuudessa. Trump on uhannut asettaa yli 40 prosentin tulleja kiinalaisille ja meksikolaisille tuotteille, jos hänen vaatimuksiinsa ei taivuta. USA:n presidentillä on toimivaltuudet asettaa suojatulleja, mutta seurauksena voisi olla protektionistinen kauppasota ja myöhemmät USA:n tuomiot kansainvälisistä sopimusrikkomuksista.

Ottaen huomioon Trumpin vahvan offensiiviset suunnitelmat Kiinan varalle, on hämmentävää kuinka suopeaa hänen suhtautumisensa on ollut Venäjään. Trump on useasti korostanut tarvetta normalisoida suhteet, mikä käytännössä tarkoittaisi poliittisten suhteiden vahvistamista ja luopumista kauppapoliittisista sanktioista. Samalla Trump on kuitenkin aktiivisesti välttänyt asettamasta ehtoja tälle normalisoinnille. Se, miksi Trump ei ole vahvemmin tuominnut Venäjän toimia Ukrainassa ja Syyriassa, jää arvailujen varaan.

Trump ei myöskään ole sanonut pahaa sanaa EU:n ja USA:n välisistä TTIP-neuvotteluista. Uusien sopimusten neuvotteleminen ei kuitenkaan ole Trumpin prioriteettien joukossa, joten mahdollinen TTIP-neuvottelujen uudelleenkäynnistyminen kestänee vielä pitkään. Vaikka USA:ssa vapaakauppa on vastatuulessa ja poliittinen eristäytyminen valtaa sijaa kansainvälisyydeltä, on transatlanttisten suhteiden tiivistämiselle vahva periaatteellinen tuki sekä republikaanien että demokraattien keskuudessa. Trump saisikin TTIP:n luultavasti suhteellisen helposti läpi uudesta kongressista.

Trumpin kauppapoliittisen neuvonantajan mukaan ennen TTIP:tä käytäisiin kuitenkin vapaakauppaneuvottelut EU:sta itsenäistyvän Iso-Britannian kanssa. Muu Eurooppa saisi hänen mukaansa odottaa, kunnes ”läheisimmän kumppanin” kanssa olisi asiat sovittu.

Trumpin ylilyönteihin perustuvaa kampanjaretoriikkaa ei toivottavasti tarvitse ottaa kovinkaan vakavasti. Jo voittopuheessaan Trump korosti kumppanuutta ja yhteistyötä muiden maiden kanssa. Tuskinpa istuva presidentti Trump olisi valmis toimiin, jotka todennäköisesti käynnistäisivät protektionistisen kauppasodan. Kaiken lisäksi kongressin ja korkeimman oikeuden valta rajoittavat presidentin kauppapoliittistakin valtaa.

USA voinee kuitenkin merkittävästi kiristää ruuvia Kiinan kaupassa, ja tähän Trump on saanut vahvan mandaatin kampanjansa aikana. Kiinan WTO-liittymissopimuksessa maalle myönnettiin hyvin edulliset kaupanehdot sillä ajatuksella, että kapitalismin kehitys toisi mukanaan demokratian. Kun sitten Kiina ei ole täyttänyt näitäkään ehtoja, ja demokratian tiellä on otettu vain takapakkia – samalla kun Kiinalle on muodostunut valtava kauppataseen ylijäämä niin USA:n kuin EU:nkin kanssa – lienee oikea aika tehdä hallittuja korjausliikkeitä.

EU:lla ei taloudellisten menetysten pelossa ja poliittisesti jakautuneena ole toistaiseksi ollut kanttia kiristää Kiina-ruuvia. EU on nostanut huomattavasti vähemmän WTO-kanteita Kiinaa vastaan kuin USA, ei ole suojannut teollisuuttaan Kiinan polkumyynniltä läheskään yhtä vahvasti ja on lähtenyt mukaan Kiinan aloitteisiin kuten uuteen Aasian investointipankkiin AIIB:hen jopa naiivilla innostuksella. Myös Kiinan markkinatalousstatuksen myöntämisessä EU on ollut selvästi USA:ta myöntyväisempi.

Trump voi parhaimmillaan olla se iso paha susi, jonka ansiosta EU:nkin kauppa Kiinan kanssa saadaan nykyistä reilummaksi. Kunhan Trump malttaa olla kiristämättä ruuvia liikaa ja siten laukaisematta maailmantaloutta lamauttavaa kauppasotaa. Ja kunhan EU:lla on malttia ja uskallusta tehdä yhteistyötä Trumpin USA:n kanssa.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi


Nimimerkki
Otsikko
Kommentti *
Älä täytä
Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia
Ei kommentteja