rss Blogi

Blogissa FinUnionsin väki ja vierailevat kirjoittajat pureutuvat ajankohtaisiin EU- ja työelämäaiheisiin.
14.11.2017 11.15

EU-politiikassa pelkkä Saksan peesaaminen ei riitä

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta

Jarkko Eloranta

Euroopan unionin kehittämisessä siirrytään uuteen vaiheeseen Brexitin ja Saksan ja Ranskan vaalien antamassa vauhdissa. Varsinkin presidentti Emmanuel Macronin visionäärinen EU-tulevaisuuspuhe on nostanut odotuksia. Samoin komission julkaisemat keskusteluasiakirjat ovat kiihdyttäneet jäsenmaissa Euroopan tulevaisuudesta käytävää keskustelua. Suomessa työmarkkinajärjestöt ovat yhdessä vaatineet Sipilän hallitukselta aktiivista otetta EU:n tulevaisuudesta käytävässä keskustelussa ja painottaneet, että Suomen on oltava mukana kaikissa niissä pöydissä, joissa tehdään päätöksiä. Suomen on oltava aktiivinen Euroopan tulevaisuuden tekijä – ei pelkästään Saksan peesaaja.

Unionin kehittämisessä on monia ajankohtaisia kysymyksiä asialistalla, kuten vaikkapa talous- ja rahaliiton tulevaisuus ja ns. sosiaalisen pilarin rakentaminen. Talous- ja rahaliitto EMUn heikkoudet ovat tulleet selviksi kuluneen kymmenen vuoden aikana. Heikkouksista on seurannut monta murhetta – taloudellista ja sosiaalista kurjuutta, poliittisen legitimiteetin rapautumista ja populismin ja äärioikeiston nousua.

EMUn heikkouksia on paikattu koko talouskriisin ajan ja korjaustyö jatkuu edelleen. Selvää on, että toista samanlaista ja yhtä laajaa kriisiä unioni ei kestä. Kansalaiset odottavat Euroopan unionin tuottavan taloudellista vakautta sekä sosiaalista turvallisuutta ja koheesiota. Viime ajat unioni ja EMU-säännöt ovat tuottaneet päinvastaista tulosta.

Euroalueen valtiovarainministeriö harkintaan

Euroopan parempi valmius kohdata seuraava talouskriisi edellyttää uudistuksia niin EMUn rakenteissa kuin kansallisella tasolla.

SAK on esittänyt Euroopan tasolle vahvempaa fiskaalista toimintakykyä. Kriisi osoitti, että yksittäisen valtion resurssit kiinteän valuuttakurssin ja EMU-sääntöjen puristuksessa on nopeasti käytetty. Pelkkä rahapolitiikka ei yksinään pysty kriisejä selättämään ja siksi on kyettävä tekemään Euroopan tasolla vahvempaa vastasyklistä talouspolitiikkaa.

Välineinä tässä voisivat olla esimerkiksi jäsenmaita suhdannekuopissa tukeva tasausrahasto ja euromaiden yhteistä toimintakykyä vahvistava euroalueen valtiovarainministeriö.

Myös EMUn sääntöjä voitaisiin muuttaa ja antaa jäsenmaille enemmän liikkumavaraa. Liiallista velkaantumista estäisivät selvät periaatteet sijoittajanvastuusta ja valtioiden velkoja leikkaavista konkurssimenettelyistä.

Jäsenmaiden tasolla entistä parempi kriiseihin varautuminen edellyttää, että jokainen euromaa huolehtii omasta kriisinkestokyvystään. Tätä pohdittiin jo silloin, kun Suomi liittyi talous- ja rahaliittoon. Devalvaation ja rahapolitiikan poistuessa työkalupakista jäljelle jäi valtion finanssipolitiikka ja työmarkkinapolitiikka. Kansallisen finanssipolitiikan rajoitteita on yllä jo listattu, joten työmarkkinapolitiikka on se, joka selvästi on vielä omissa käsissä.

Pelkkä yritystason sopeutuminen ei riitä

Nyt kuitenkin myös työmarkkinapolitiikka on pahasti luisumassa pois kansallisesta päätösvallasta – ei suinkaan ylikansallisiin käsiin vaan toimialakohtaiseen ja yritystason sopimiseen.

On riski, että meille jää kansallisesti hyvin vähän työkaluja ja ohjausvoimaa sopeutua ja pärjätä kiinteän valuuttakurssin olosuhteissa, kun Elinkeinoelämän keskusliitto EK on vetäytynyt työmarkkinaneuvotteluista ja hallitus on haluton rakentamaan laajempia talous- ja työmarkkinakokonaisuuksia. Joku voisi väittää, että yritystason paikallinen sopiminen on ratkaisu tähän. Sitä se voi ollakin, mutta vain yksittäisen yrityksen näkökulmasta, ei koko kansantalouden tasolla.

Tulopoliittisten kokonaisratkaisujen aikana rakennettiin erilaisia puskureita EMU-olosuhteisiin ja ne ovat osoittaneet tarpeellisuutensa. Hyvinä aikoina puskureita pitäisi taas vahvistaa, mutta sellainen sopiminen tuntuu nyt olevan aikalailla hankalaa, koska yhteistä pöytää ei ole olemassa. Kilpailukykysopimuksessa sovittiin maksujen siirtämisestä työnantajilta työntekijöille. Voisi olla järkevää tehdä jossain vaiheessa siirtoa taas toiseen suuntaan, jotta huonoina aikoina olisi mistä ottaa.

Tulos- ja voittopalkkiojärjestelmistä EMU-suhdannepuskuri

Yritys- ja organisaatiotason puskureita pitäisi rakentaa erityisesti tulos- ja voittopalkkiojärjestelmien kautta. Näin myös sovittiin tehtäväksi, kun Suomi liittyi talous- ja rahaliittoon. Vähän on tässä edistytty ja paljon edelleen tehtävää – varsinkin naisvaltaisilla palvelualoilla.

SAK on esittänyt kuluvalla työehtosopimuskierroksella, että paikallista sopimista lisättäisiin erityisesti tulos- ja voittopalkkiojärjestelmistä neuvoteltaessa. Nykyisin palkitseminen on puhtaasti työnantajan toimivallassa. Tulos- ja voittopalkkiot pitäisi saada aidon neuvottelun piiriin yhteisesti sovittaviksi. Silloin niiden hyväksyttävyys ja kyky toimia myös EMU-suhdannepuskureina paranisi.

Talous- ja työmarkkinapolitiikan koordinaatiota tarvitaan entistä kipeämmin. Nykyinen palkkaneuvottelujen voimakas hajauttaminen heikentää pienen, avoimen talouden ja kiinteän valuuttakurssin Suomen pärjäämistä. Talous- ja rahaliiton kehittyessä on katsottava Eurooppaan, mutta samalla omakin piha on pidettävä kunnossa.


Kirjoitus on ensimmäisen kerran julkaistu SAK:n Uusi kulma -blogissa.

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje