rss Blogi

Blogissa FinUnionsin väki ja vierailevat kirjoittajat pureutuvat ajankohtaisiin EU- ja työelämäaiheisiin.
2.7.2014 10.59

Euroopan energiavarmuusstrategia vahvasti esillä EU-huippukokouksessa

SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka

Pia Björkbacka 93x130 px

Euroopan komissio reagoi nykyiseen geopoliittiseen ympäristöön ja EU:n riippuvuuteen energiantuonnista ehdottamalla uutta Euroopan energiavarmuusstrategiaa. Sillä on myös osansa EU:n 2030 ilmasto- ja energiapoliittisessa ajattelussa.

Ulkoisten energiatoimitusten monipuolistaminen, energiainfrastruktuurin parantaminen, EU:n energian sisämarkkinoiden toteuttaminen, energiantuotannon lisääminen Euroopan Unionissa ja energiansäästö kuuluvat strategian tärkeimpiin tavoitteisiin.

Strategiassa korostetaan myös tarvetta koordinoida kansallisia energiapoliittisia päätöksiä ja kannustetaan yhdellä äänellä puhumiseen ulkoisten kumppaneiden kanssa käytävissä neuvotteluissa. EU:n valtioiden ja hallitusten päämiehet keskustelivat 26.–27. kesäkuuta Eurooppa-neuvostossa komission ehdotuksista.

EU:n oman energiantuotannon lisäämisen tavoite vaikuttaa jäsenmaiden energiapolitiikkaan

Energiaturvallisuusstrategia on tärkeä ja sillä voi olla laajoja käytännön vaikutuksia EU:n jäsenmaiden energiapolitiikkaan.  Aiheesta on syytä keskustella laajasti ja analysoida tarkkaan, mitä muissa maissa linjataan ja mitä vaikutuksia Euroopan unionin oman energiantuotannon lisäämistavoitteella on Suomelle. Kotoperäisten energialähteiden, kuten biomassan käyttö ja kehittyneiden biopolttoaineiden merkitys energialähteinä saa varmaankin lisää painoarvoa. Myös sähkön ja lämmön yhteistuotantoa pitää voida hyödyntää jatkossakin siellä, missä lämmölle on kysyntää.  Lisäksi uusiutuvan energian kustannustehokkuus paranee, joten sen voidaan arvioida vähentävän maakaasun käyttötarvetta tulevaisuudessa.

Suurimmat EU-maat Saksa ja Ranska panostavat voimakkaasti uusiutuvan energian lisäämiseen ja ydinvoiman tuotannon vähentämiseen. Merkelin johtama Saksan uusi hallitus aikoo nostaa uusiutuvan energian osuuden Saksan sähköntuotannossa nykyisestä neljänneksestä noin 50—60 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Pidemmälle ulottuvien suunnitelmien mukaan vuonna 2050 uusiutuvien osuus sähköntuotannossa olisi jopa 80 prosenttia. Tällä hetkellä Saksan tuulivoiman ja aurinkovoiman yhteenlaskettu kapasiteetti on 50 000 megawattia. Samalla kritisoitua uusituvan energian tukijärjestelmää ollaan muuttamassa markkinaehtoisemmaksi.

Ranskan hallituksen energiaministeri Segol on puolestaan esitellyt juuri energiapaketin, jonka tarkoitus on kehittää uutta teknologiaa, puhdasta liikennettä, parantaa energiatehokkuutta ja vähentää ydinvoimariippuvuutta uusiutuvaa energiaa lisäämällä. 75 prosentin osuus sähköstä on tällä hetkellä ydinvoimaa. Se on tarkoitus laskea 50 prosenttiin uusiutuvaa energiaa lisäämällä. Ranska tavoittelee myös fossiilisen energiankäytön leikkaamista 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Asetelma haastaa tavanomaisten perusvoimalaitoksiksi suunniteltujen erityisesti kivihiiltä, ruskohiiltä ja kaasua käyttävien voimalaitosten kannattavuutta. Niin Saksa kuin Ranska tarvitsevat kuitenkin jatkossakin tavanomaisia perusvoimalaitoksia. Näiden voimalaitosten on sopeuduttava uuteen asemaansa ja pahimmillaan se merkitsee niidenkin toiminnan tukemista.

Britanniassa on päätetty panostaa ydinvoimaan, missä sille on esitetty tariffia. Tuen perusteena käytetään mm. ydinenergian päästöttömyyttä.

Uusiutuvan energian tukipolitiikan koordinaatio ja selkeät säännöt tärkeitä

Moni energiapolitiikasta kiinnostunut miettii, pitääkö puhtaan energian käyttöä erikseen tukea ja jos, niin miten, missä määrin ja miltä osin. Mikä olisi järkevää energian omavaraisuuden lisäämisen, työllistävyyden ja hinnan näkökulmasta.  Vastaukseen vaikuttaa mm. se, minkälaisen roolin komissio saa EU:n jäsenmaiden uusiutuvan energian tukimuotojen koordinaatiossa.  Koordinaatio ja selkeät säännöt ja rajoitukset energiantuotannon tukipolitiikalle ovat tärkeitä, sillä pienen maan on vaikea pärjätä voimakkaasti tuetuilla energiamarkkinoilla.  Tällä hetkellä uusituvan energian kustannukset ja sisämarkkinoiden toimintaan liittyvät vaikutukset, erityisesti erilaiset tukitoimet, vaikuttavat liikaa uusiutuvan energian markkinoihin. Tukipolitiikkaa on syytä arvioida edelleen. Koordinaatio ei saisi kuitenkaan johtaa siihen, ettei maiden erityispiirteitä voitasi huomioida.








Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja