rss Blogi

Blogissa FinUnionsin väki ja vierailevat kirjoittajat pureutuvat ajankohtaisiin EU- ja työelämäaiheisiin.
4.4.2014 11.48

Europuolueilla on eroa

FinUnionsin johtaja Pekka Ristelä

Ristelä Pekka SAK

Puolueiden erot näkyvät hyvin työelämän kysymyksissä. Osa puolueista ­– PES, Vihreät ja Euroopan vasemmistopuolue – on kirjannut tavoitteisiinsa useita työntekijöiden oikeuksia ja ammattiliittojen roolia korostavia kantoja. Yhteisenä tavoitteena näissä linjauksissa on muun muassa sosiaalisen polkumyynnin lopettaminen. ALDE korostaa ohjelmansa ainoassa työelämälinjauksessa tutkintojen tunnustamista yli rajojen. EPP puolestaan mainitsee työn vapaan liikkuvuuden yhteydessä ja todetessaan, että eurooppalaiset säilyttävät muissa EU-maissa samat oikeudet kuin kotimaassaan.

Kevään eurovaalit käydään tälläkin kertaa ennen muuta kansallisella tasolla. Ehdokkaita asettavien puolueiden eurooppalaisilla kytkennöillä tuskin on kovin suurta vaikutusta vaalien tulokseen.

Vaalituloksen selvittyä tilanne on kuitenkin toinen. Mikään ei pakota edustajaa europuolueensa kaltaiseksi, mutta jokainen puolueensa ryhmään liittyvä edustaja lisää joka tapauksessa ryhmän painoarvoa parlamentissa. Tämä taas vaikuttaa välillisesti myös uuden komission kokoonpanoon ja ohjelmaan.

Kun europuolueilla ja niitä vastaavilla parlamenttiryhmillä näin voi katsoa olevan merkitystä tulevan vaalikauden politiikalle, on hyvä katsoa minkälaisia tavoitteita puolueet ovat asettaneet. Onko niillä eroa?

Nykyisiä parlamenttiryhmiä vastaavien europuolueiden vaalijulistuksia lukiessa vastaus on selvä: kyllä niillä on eroa. Onpa kysymys EU-politiikan sisällöstä tai EU:n instituutioista, puolueiden ohjelmat edustavat hyvin erilaisia ajattelutapoja.

Puolueiden erot näkyvät hyvin työelämän kysymyksissä. Osa puolueista ­– PES, Vihreät ja Euroopan vasemmistopuolue – on kirjannut tavoitteisiinsa useita työntekijöiden oikeuksia ja ammattiliittojen roolia korostavia kantoja. Yhteisenä tavoitteena näissä linjauksissa on muun muassa sosiaalisen polkumyynnin lopettaminen. ALDE korostaa ohjelmansa ainoassa työelämälinjauksessa tutkintojen tunnustamista yli rajojen. EPP puolestaan mainitsee työn vapaan liikkuvuuden yhteydessä ja todetessaan, että eurooppalaiset säilyttävät muissa EU-maissa samat oikeudet kuin kotimaassaan.

Talouspolitiikan osalta puolueet asettuvat ohjelmillaan enemmän tai vähemmän selvästi viime vuosien EU-linjan kannattajiksi ja vastustajiksi. Erityisesti EPP ja ALDE puolustavat harjoitettua julkisten talouksien tasapainottamisen politiikkaa ja korostavat yksityisiä investointeja ja yritysten kilpailukykyä edistäviä rakenneuudistuksia. PES, Vihreät ja vasemmistopuolue puolestaan painottavat enemmän julkisten investointien roolia ja kritisoivat talouskriisin oloissa tehtyä politiikkaa liiallisista leikkauksista ja sääntelyn purkamisesta.

Kuten sanottu, eurovaalien ehdokkaat eivät välttämättä edusta europuolueensa linjaa. Kaikkien ehdokkaiden osalta ei myöskään tiedetä, mihin ryhmään he parlamentissa liittyvät. Ryhmäjakokaan ei välttämättä säily täysin samana. Vaaliohjelmista ei siis pidä vetää liian suoraviivaisia johtopäätöksiä tulevan parlamentin ja sen ryhmien politiikasta – yksittäisten edustajien toiminnasta puhumattakaan.

Yleiskuvana vaalien eurooppalaisista linjavalinnoista ohjelmat kuitenkin toimivat. Sellaisina niihin voi aivan hyvin vaatia kantoja myös suomalaisilta euroehdokkailta.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi