rss Blogi

Blogissa FinUnionsin väki ja vierailevat kirjoittajat pureutuvat ajankohtaisiin EU- ja työelämäaiheisiin.
23.7.2014 12.25

Juncker lupaa mittavaa investointiohjelmaa

SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntija Aleksi Kuusisto

Aleksi finalKomission tuleva puheenjohtaja Jean-Claude Juncker lupasi EU-parlamentille 15.7. esittelemässään ohjelmassa komission esittävän vuoden 2015 helmikuuhun mennessä investointiohjelman, jonka suuruus olisi jopa 300 miljardia euroa kolmen vuoden aikana. Näin mittavalla ohjelmalla olisi merkittävä vaikutus työllisyyteen ja talouskasvuun.

EU:n nykyisen hitaan talouskasvun ja korkean työttömyyden keskeisiä syitä on alhainen investointien taso. Talouskriisin seurauksena kiinteiden investointien reaalinen arvo heikentyi EU:ssa vuosien 2007 ja 2013 välillä 18 prosenttia, eikä käännettä parempaan ole kuluneenkaan vuoden aikana tapahtunut. Yksityinen sektori on vähentänyt investointejaan ennen kaikkea heikosta kysyntätilanteesta johtuen, kun taas julkisen velan kasvu ja budjettialijäämät ovat vähentäneet julkisen sektorin investointimahdollisuuksia. Jälkimmäisiä ovat rajoittaneet myös EU:ssa sovitut entistä tiukemmat budjettikurisäännöt.

Investointien vähennyttyä monet tahot, kuten ETUC, ovat vaatineet, että EU:n tulisi ottaa merkittävä rooli talouden elvyttämisessä investointien avulla. Jean-Claude Junckerin lupaus yhteensä jopa 300 miljardin euron investointien mobilisoinnista julkiselta ja yksityiseltä sektorilta lienee kuitenkin ensisijaisesti kädenojennus parlamentin S&D-ryhmälle, joka on myös vaatinut EU-tason investointiohjelmaa ja jolle Juncker teki useita muitakin myönnytyksiä valintansa turvaamiseksi.

Junckerin esittelemän ja parlamentin S&D-, EPP- ja ALDE-ryhmien kanssa sovitun EU:n hallitusohjelman mukaan merkittävä rooli investointiohjelmassa tullaan antamaan Euroopan investointipankki EIP:lle. Ohjelman mukaan kyseessä on sekä pankin pääomien lisääminen että niiden tehokkaampi käyttö ja sijoitusten riskitason nostaminen. Investointikohteiksi ohjelmassa on ilmoitettu infrastruktuuri, koulutus, tutkimus ja innovaatiot, uusiutuva energia ja energiatehokkuus. Tavoitteena on myös valita investointikohteet siten, että nuorille syntyisi mahdollisimman paljon laadukkaita työpaikkoja. Nuorten työttömyys kun on kasvanut kriisin myötä monissa jäsenmaissa erityisen paljon.

Osana investointipakettia tullaan Junckerin mukaan myös antamaan ohjeistusta siitä, miten kasvu- ja vakaussopimuksen sääntöjä voidaan tulkita joustavasti kansallisten julkisten lisäinvestointien mobilisoimiseksi.

Investointiohjelman tiellä on vielä monia esteitä. Euroopan investointipankin pääomat kerätään jäsenmailta ja pääomien lisääminen on aiemminkin ollut monelle jäsenmaalle vaikeaa. Yksi peruste pankin pääomittamiselle on ollut luottamus siihen, että investointeja tehdään vain tiukkojen kriteerien ohjaamana, mutta nyt Junckerin on määrä paitsi lisätä pankin investointeja myös höllentää näitä kriteerejä.

Jäsenmaiden vastustus voi myös estää merkittävät höllennykset kasvu- ja vakaussopimuksen sääntöjen tulkintaan. Vielä muutama kuukausi sitten Saksa päinvastoin vaati näiden sääntöjen tiukentamista. Vaikka Angela Merkel onkin sittemmin Italian pääministeri Matteo Renzin aloitteesta taipunut vaatimuksiin sääntöjen ”joustavammasta” tulkinnasta, ei tämä luultavastikaan tarkoita, että Saksa olisi valmis kovinkaan merkittäviin muutoksiin nykyisessä tulkintakäytännössä. Paljoakaan enempää liikkumatilaa eivät nykysäännöt edes salli.

Junckerin haasteena ei olekaan ainoastaan uskottavan investointiohjelman valmisteleminen, mikä jo itsessään on hyvin vaikeaa ainakin pelkästään EIP:hen ja budjettikurisääntöjen höllentämiseen tukeutuen, vaan ennen kaikkea keskeisten jäsenmaiden vakuuttaminen ohjelman tarpeellisuudesta. Jotta edes osa talouskriisin myötä menetetyistä yli kuudesta miljoonasta työpaikasta EU:ssa saataisiin takaisin, sopii toivoa että Juncker onnistuu tehtävässään.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi