rss Blogi

Blogissa FinUnionsin väki ja vierailevat kirjoittajat pureutuvat ajankohtaisiin EU- ja työelämäaiheisiin.
26.2.2016 14.55

Kestääkö Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari pakolaiskriisin turbulenssissa?

SAK:n maahanmuuttoasioiden asiantuntija Eve Kyntäjä

Eve Kyntäjä

Komission liikkuvuuspaketin tavoitteena on tukea työvoiman liikkuvuutta ja puuttua väärinkäytöksiin koordinoimalla sosiaaliturvajärjestelmiä nykyistä paremmin. Liikkuvuuspaketista odotettiin joululahjaa, mutta aloite siirrettiinkin vuoden 2016 työohjelmaan ja se julkaistaan maaliskuussa.

Pakettia viivyttivät muun muassa Britannian vaatimukset muista EU-maista saapuvien työntekijöiden sosiaaliturvan rajoittamiseksi. Helmikuussa pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa jäsenmaille annettiinkin mahdollisuus rajoittaa muista EU-maista tuleville työntekijöille maksettavia julkisia etuuksia.

Myös Tanskassa sosiaaliturva herättää intohimoja, mutta syynä ei ole niinkään EU:n sisäinen työvoiman liikkuvuus, vaan pakolaiskriisistä johtuva turvapaikanhakijoiden määrän kasvu. Viime syyskuussa Tanskassa tuli voimaan laki, joka jakaa ihmiset kahteen kategoriaan sosiaaliturvan osalta. Lain mukaan oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kotouttamistuki on noin puolet pienempi kuin siellä pitkään asuneiden maahanmuuttajien ja maan kansalaisten saama toimeentulotuki. Uudistus koskee syyskuun jälkeen oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita. Täyden tuen saadakseen ulkomaalaisen on täytynyt asua Tanskassa vähintään seitsemän vuotta viimeisen kahdeksan vuoden aikana.

Oikeusoppineiden mielestä tämä on ristiriidassa kansalaisten yhtäläisen kohtelun kanssa. Laki rikkoo Geneven pakolaissopimusta, jonka mukaan pakolaisia pitäisi kohdella yhtäläisesti muiden maassa asuvien kanssa.

Myös Suomen hallitus linjasi syyskuussa maahanmuuttopoliittisissa toimenpiteissään, että turvapaikan saaneiden sosiaalietuudet pitäisi eriyttää suomalaisesta, asumisperusteisesta sosiaaliturvajärjestelmästä. Hallitus suunnittelee heille parasta aikaa omaa sosiaaliturvajärjestelmää, jossa tuen määrä olisi pienempi kuin muilla ryhmillä. Käytäntö olisi räikeästi ristiriidassa yhdenvertaisuusperiaatteen ja siihen liittyvän syrjintäkiellon kanssa.

Yhdenvertaisen kohtelun periaate on vaarassa myös työntekijöiden osalta. Maahanmuuttajien halpatyömarkkinoita avoimesti vaativien äänet ovat voimistuneet huolestuttavasti turvapaikanhakijoiden määrän kasvaessa. Vaikuttaa siltä, että osa työnantajista haluaa käyttää tilannetta hyväksi ja luoda uuden työntekijäkastin uusilla pelisäännöillä. Ihmisen status tai etninen alkuperä ei merkitse automaattisesti sitä, että hänen työnsä ei ole tuottavaa ja hänelle voidaan lähtökohtaisesti maksaa pienempää palkkaa kuin kantaväestölle.

Nykytilanne edellyttää ilman muuta uudella tavalla panostamista turvapaikan saaneiden maahanmuuttajien työllistämiseen. Maahanmuuttajista ei kuitenkaan pidä tehdä halvennetun työn tekijöitä palkalla, jolla ei tule toimeen.

Halpatyömarkkinoiden yleistyminen vaikeuttaisi kaikkien työntekijöiden edunvalvontaa ja polkisi palkkoja. Ensin maahanmuuttajien työehdot olisivat kantaväestöä huonommat, mutta kilpailun kautta halpatyö leviäisi koskemaan myös muita väestöryhmiä. Tässä on ay-liikkeelle edunvalvonnallista haastetta nimenomaan EU-tasolla. Kyetäänkö työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu turvaamaan ja kestävätkö sosiaalisten oikeuksien pilarit?


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi