rss Blogi

Blogissa FinUnionsin väki ja vierailevat kirjoittajat pureutuvat ajankohtaisiin EU- ja työelämäaiheisiin.
7.12.2015 14.36

Kiertotaloudesta työpaikkoja - kunnianhimolla ja muutosturvalla

Akavan asiantuntija Elina Moisio

Moisio Elina 07

Euroopan komissio julkaisi viime viikolla ehdotuksensa kiertotalouden edistämiseksi Euroopassa. Ehdotuksen juuret ovat viime vuoden lopulla pois vedetyssä jätelainsäädäntöehdotuksessa. Uusi ehdotus on laajempi kiertotalouspaketti, jossa jätteiden kierrätyksen rinnalle on tuotu tuotesuunnittelun merkitys ja tuotteiden uusiokäyttö. Tästä näkökulmasta se on askel oikeaan suuntaan.

Ehdotus voisi olla parempikin. Paketti asettaa EU:n yhteiseksi tavoitteeksi yhdyskuntajätteen kierrättämisen 65 prosenttisesti vuoteen 2030 mennessä. Aikaisemmassa jäte-ehdotuksessa tämä tavoite oli 70 prosenttia. Ollakseen kiertotalouden edelläkävijä, Euroopan pitää asettaa tavoitteensa korkealle, kunnianhimoisesti.

Kiertotalous on uusi talousmalli, jossa jätteen syntyminen on minimoitu. Materiaalien hukkaaminen on vähäistä. Tämä toimii luonnon ja yritysten eduksi sekä materiaalikustannusten pienentyessä että luonnonvarojen käytön vähentyessä. Lisäksi kiertotalous luo uusia työpaikkoja. 

Uuteen talousmalliin siirtyminen ei välttämättä suju ilman kipuja. Siksi kiertotalouteen pitäisi soveltaa samoja periaatteita kuin ilmastonmuutoksen vaikutuksissa työpaikkoihin. Työntekijät on otettava mukaan tekemään työstä kestävämpää. Muutosturvalla pitää tukea muutosta kohti kestävämpää työtä. Uusiin toimintamalleihin pitää kouluttaa ja osaamista päivittää työn muuttuessa. Tähän tarvitaan muutosturvaa.

Entä minne uudet työpaikat syntyvät? Kiertotaloudessa tuotteet kiertävät tehokkaasti. Tämä vaatii älykkäitä ratkaisuja. Kiertotaloudessa on syystä suuria mahdollisuuksia. Se luo uusia työpaikkoja tutkimus- ja tuotekehitykseen, tuotteen tekemiseen suunnittelupöydältä aina jätteen käsittelyyn asti. Kyse on tuotannollisten prosessien hiomisesta. 

Mahdollisuuksien arvioidaan olevan suuria. Sitran selvityksen mukaan resurssien kierron tehostaminen tarjoaa Suomen kansantaloudelle 1,5–2,5 miljardin euron vuotuisen kasvupotentiaalin vuoteen 2030 mennessä. Nykyisin 54 prosenttia jätteistä jää hyödyntämättä Suomessa. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia on paljon palveluissakin, sillä laitteiden huollossa ja uusiokäytössä ei ole vielä riittävästi palvelukonsepteja. Samassa Sitran selvityksessä suurimmaksi hyötyjäksi arvioitiin konepajateollisuus, jonka vuositason potentiaaliksi arvioitiin 300–450 miljoonaa euroa. Sellu- ja paperiteollisuuden mahdollisuus olisi ainakin 220–240 miljoonaa euroa. Kiertotalous olisi 150–200 miljoonan euron potentiaali ruuan arvoketjussa. 

Kiertotalous on kiinnostava siksi, että se on uusi konsepti, joka yhdistää monia ajattelumalleja. Innostavaa on se, että uusi talousmalli on leimallisesti alueellista ja paikallista toimintaa. Päätökset ja ratkaisut tehdään yrityksissä ja paikallishallinnossa. Alan toimijoiden mielestä juuri yritys- ja aluevetoiset suljetun kierron mallit ovat lähteneet liikkeelle voimakkaimmin. Tähän ajaa yritysten saama kilpailuetu sekä mahdollisuudet alueiden menestykseen ja erottautumiseen.





Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi


Nimimerkki
Otsikko
Kommentti *
Älä täytä
Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia
Ei kommentteja