rss Blogi

Blogissa FinUnionsin väki ja vierailevat kirjoittajat pureutuvat ajankohtaisiin EU- ja työelämäaiheisiin.
7.11.2014 12.03

Kohti ilmastosopua?

Ilmastopolitiikan asiantuntija Elina Moisio, Akava

Moisio Elina 07

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC on julkaissut yhteenvedon aikaisemmin tekemistään raporteista. Se on karua luettavaa. Ilmaston lämpeneminen jatkuu ja se johtuu ihmisten toimista. IPCC on laskenut, että kasvihuonepäästöjä pitäisi vähentää 40 - 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Eurooppa-neuvosto päätti viime viikolla EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan linjaukset. EU sitoutuu vähentämään ilmastopäästöjä Euroopassa vähintään 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tämä tavoite onkin hyvä välietappi kohti IPCC:n asettamaa vuoden 2050 tavoitetta.

Eurooppa-neuvosto päätti, että päästövähennystavoite on keskeinen väline jatkossa. Uusiutuvan energian käytön lisäämisen tavoite 27 prosenttiin on sitova vain EU-tasolla, ei enää maakohtaisesti. Myös energiatehokkuuden parantamisen 27 prosentin tavoite jäi ohjeelliseksi.

Vaikka EU luopui sitovista maakohtaisista tavoitteista uusiutuvan energian lisäämisen kohdalla, Suomen pitää kansallisesti pyrkiä aktiivisesti nostamaan omaa uusiutuvien energiamuotojen osuuttaan. Biotalouden mahdollisuudet ovat meillä suuret. Samaan aikaan suomalaista energiasta riippuvaista teollisuutta pitää tukea kehittämällä energiatehokkuutta tutkimuksen ja tuotekehityksen avulla. Komission mukaan uusiutuva energia ja energiatehokkuus voivat luoda 5 miljoonaa uutta työpaikkaa Eurooppaan vuoteen 2020 mennessä. Tilaisuutta edelläkävijyyteen ei saa jättää käyttämättä.

On tärkeää, että Suomi toimii aktiivisesti osana Euroopan unionia edistääkseen kattavan ilmastosopimuksen syntymistä kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Siksi on hyvä, että nyt lyötiin lukkoon EU:n omat tavoitteet tältä osin. On tärkeää, että näitä tavoitteita ollaan valmiita tarkistamaan riippuen siitä, mitä Pariisin vuoden 2015 ilmastokokouksessa päätetään. Jatkossa on syytä varmistaa, että maailma pysyy IPCC:n määrittämällä polulla kohti tulevaisuutta, jossa kasvihuonepäästöt loppuvat kokonaan vuoteen 2100 mennessä.

EU:n tavoitteiden saavuttamisessa päästöhuutokauppa on tärkein mekanismi. Se onkin hyvä asia, mutta päästökauppaa markkinaehtoisena mekanismina tulee vahvistaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Suomella eritoten on paljon voitettavaa uusilla vihreän teollisuuden aloilla, kuten cleantechissä ja vaikkapa biotaloudessa. Oikeanlainen ilmastopolitiikka kansallisesti, EU:ssa ja maailmanlaajuisesti tukee tätä kehitystä ja työpaikkojen syntyä.

Viime viikkoina myös kansainvälisen ilmastosopimuksen tiimoilla on tapahtunut paljon. Kokouksissa valmistaudutaan jo täyttä häkää Liman osapuolikokoukseen joulukuussa. Tuolloin olisi syytä päästä yhteisymmärrykseen maiden välillä tärkeimmistä ilmastosovun elementeistä, jotta päättävä kokous Pariisissa 2015 olisi tuloksellinen.

Maiden pitäisi päästä yksimielisyyteen siitä, millaisia panostuksia niiden tulisi kansallisesti tehdä. Pelkistetysti voi sanoa kehitysmaiden toivovan, että rahoitukseen laskettaisiin mukaan kehittyvien maiden tuki niiden ilmastotoimille sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen eteen tehtävät toimet.

Ympäristöministeriön pääneuvottelija Harri Laurikka kiteytti Bonnissa pidetyn, neuvotteluja valmistelevan kokouksen tuloksia seuraavasti: ”Puheenjohtajat tekivät lopussa uusia ehdotuksia, joihin kaikki olivat lupaavan tyytymättömiä. Se kertoo siitä, että aletaan lähestyä laskeutumisaluetta.” Hyvän kompromissin merkkihän on, ettei kukaan ole siihen täysin tyytyväinen.

Ilmastosovun osaset alkavat hahmottua. Niistä toivottavasti syntyy Pariisissa syksyllä 2015 sellainen paketti, joka rajaa ilmaston lämpenemisen IPCC:n viitoittamalla tavalla.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja