rss Blogi

Blogissa FinUnionsin väki ja vierailevat kirjoittajat pureutuvat ajankohtaisiin EU- ja työelämäaiheisiin.
16.5.2018 17.23

Komission esitys EU:n budjetiksi lupaa hyvää työntekijöille

FinUnionsin johtaja Aleksi Kuusisto

Aleksi Kuusisto

Komission toukokuun alussa antama esitys EU:n budjetiksi vuosille 2021–2027 on saanut Suomen hallitukselta nuivan vastaanoton. Kritiikin perustana on kapea laskelma siitä, kuinka EU:n budjetin kautta Suomeen päätyvä euromäärä voisi alentua suhteessa Suomen budjettimaksuihin. Tällaisessa analyysissä arvoa ei anneta EU:n välillisille hyödyille kuten rauhan ja talouskasvun ylläpitämiselle Euroopassa. Myöskään arvoa ei anneta hyödyille, joita Suomen ja Euroopan työntekijät saisivat uuden EU-budjetin kautta. Niitä on paljon.

Brexitistä johtuen suurin osa EU-ohjelmista on komission esityksessä joutunut leikkurin kohteeksi. Junckerin komissio, joka viime vuonna sai EU-instituutiot sitoutumaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin ja on tehnyt lukuisia tärkeitä EU-työlainsäädäntöaloitteita, haluaa kuitenkin kasvattaa työntekijöille keskeisten sosiaalirahastojen kokoa.

Uusi Euroopan Sosiaalirahasto +, johon koottaisiin yhteen nykyinen ESR ja neljä muuta  sosiaaliohjelmaa, olisi reaalisesti kolme prosenttia suurempi kuin nykyiset ohjelmat yhteensä. Entistä suuremmalla potilla, jonka käyttäjien joukosta kaiken lisäksi poistuu suuri jäsenmaa Iso-Britannia, voitaisiin vahvistaa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanoa, ja siten edistää myös työntekijöiden oikeuksia. Myös Suomen ESR-ohjelman voidaan odottaa kasvavan.

Koheesiovaroja eli alue- ja rakennepolitiikan rahoitusta komissio leikkaisi kokonaisuudessaan seitsemän prosenttia, mikä heikentäisi mahdollisuuksia kuroa umpeen kehittyneiden ja vähemmän kehittyneiden maiden ja alueiden välisiä eroja. Uusissa jakoperusteissa on kuitenkin entistä enemmän sosiaalisia kriteerejä. Erityisesti korkean nuorisotyöttömyyden alueille kohdennettaisiin nykyistä enemmän varoja, mikä auttaisi vakauttamaan eurooppalaisia työmarkkinoita ja helpottaisi kuromaan umpeen maiden välisiä sosiaalisia eroja.

Komissio haluaa saada aikaan entistä enemmän julkisia investointeja, joiden riittämättömyys on ollut keskeinen syy korkeisiin työttömyyslukuihin erityisesti eurokriisin aikana. Nykyinen Euroopan strategisten investointien rahasto ESIR korvattaisiin uudella InvestEU-rahastolla, jossa olisi myös kokonaan erillinen rahoitusikkuna inhimilliseen pääomaan tehtäville investoinneille. Jäsenmaat, tai vaikka ammattiliitot, voisivat hakea siitä tukea koulutuspoliittisille investoinneilleen.

Komissio myös perustaisi EU-budjetin sisään uuden euroalueen budjettilinjan, jolla tuettaisiin laskusuhdanteessa olevien euromaiden julkisia investointeja antamalle niille nollakorkoisia lainoja. Siten tulevien kriisien aikana ei euromaiden tarvitsisi tehdä yhtä paljon kansalaisten hyvinvointia heikentäviä leikkauksia kuin eurokriisissä.

Työntekijät, jotka menettävät työpaikkansa kansainvälisten markkinoiden ongelmista johtuen, saisivat tukea aiempaa suuremmasta EU:n globalisaatiorahastosta. Rahastosta ovat tähän mennessä hyötyneet jo mm. Nokian ja Anttilan irtisanotut työntekijät.

Komissio kohdentaisi myös huomattavasti nykyistä enemmän rahaa jäsenmaissa tehtäviin rakenneuudistuksiin. Rahaa myönnettäisiin yhtä lailla markkinoita avaaviin kuin vaikkapa sosiaalista suojelua tai koulutusjärjestelmiä vahvistaviin uudistuksiin, joita jäsenmaat esittävät osana keväisiä kansallisia uudistusohjelmiaan.

Komission esityksen mukainen uusi budjetti olisi kokonaisuudessaan merkittävä parannus verrattuna nykyiseen. EU-maiden markkinat ovat niin integroituneet, että työntekijöiden kannalta keskeistä on arvioida hyötyjä paitsi Suomessa myös muissa jäsenmaissa: mitä paremmin työntekijöillä muissa maissa menee, sitä paremmin sisämarkkinat toimivat ja sitä vähemmän esiintyy Suomen työntekijöitä haittaavaa epätervettä kansainvälistä työehto- ja palkkakilpailua.

Komission budjettiehdotuksen myötä EU:sta olisi entistäkin enemmän hyötyä Euroopan työntekijöille. Suomen nettomaksu 2016 oli 54 euroa asukasta kohden. Sen verran - tai hieman enemmänkin - kannattaa suomalaisten jatkossakin maksaa Euroopan yhteiseen pottiin.



Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje