rss Blogi

Blogissa FinUnionsin väki ja vierailevat kirjoittajat pureutuvat ajankohtaisiin EU- ja työelämäaiheisiin.
2.10.2014 17.43

Nuorisotakuun kehittämistä tulee jatkaa

SAK:n työllisyysasioiden päällikkö Pirjo Väänänen

Pirjo Väänänen

Nuorisotakuu on muutaman viime vuoden ajan ollut yksi työllisyyden kärkiaiheista Euroopassa. Suomea on pidetty yhtenä nuorisotakuun mallimaana. Meillä on riittänyt töitä tämän mallin esittelemisessä ja vierailijoiden vastaanottamisessa.

Toissa viikolla kolmentoista EU-maan edustajat (Alankomaa, Belgia, Irlanti, Itävalta, Latvia, Liettua, Luxemburg, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Tanska ja Viro) kokoontuivat Helsinkiin keskustelemaan Suomen kokemuksista nuorisotakuun toteuttamisessa.  Tapaaminen oli osa Euroopan komission keskinäisen oppimisen ohjelmaa, jossa tarkoituksena on ottaa oppia omien kansallisten nuorisotakuumallien täytäntöönpanoa varten.

Suomalainen nuorisotakuu perustuu eri toimijoiden vahvaan yhteistyöhön. Työmarkkinajärjestöjen mukanaolo takuun suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioimisessa on korkean järjestäytymisasteen ja pitkän perinteen näkökulmasta hyvin luonnollinen asia. Näin ei kuitenkaan ole monessakaan jäsenvaltiossa, ja suomalainen tapa toimia yhdessä herätti ihmetystä ja keräsi positiivista palautetta eurooppalaisten vieraiden keskuudessa.

Eurooppalaiset työmarkkinajärjestöt ovat painottaneet järjestöjen mukaan ottamisen tärkeyttä kaikissa jäsenvaltioissa viime vuonna aikaansaadussa nuorten työllistämissuunnitelmassa ”Framework of Action on Youth employment”.  Yhteistyön merkitys on todettu myös Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) toteuttamassa tuoreessa nuorisotakuuta koskevassa tutkimuksessa, jonka mukaan työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan osallistuminen nuorten työllistämispolitiikkaan edistää myös uudistusten hyväksymistä kansalaisten keskuudessa.

Erityiseksi keskustelunaiheeksi eurooppalaisten vieraiden keskuudessa nousi nuorisotakuun todellinen mahdollisuus tarjota nuorille töitä. Mistä löytää ylipäätään uutta työtä tai avoimia työpaikkoja jatkuvien irtisanomisten ollessa ajankohtaisia nykyisessä taloudellisessa tilanteessa? Työpaikan saamisessa on lopulta kysymys siitä, kenet työnantaja palkkaa, eikä työvoimatoimisto näin ollen voi luvata nuorelle työpaikkaa.

Suomalaisessa nuorisotakuussa nuorten työllistymistä tuetaan työnantajille maksettavien tukien kautta. Nuorten palkan tai työolosuhteiden huonontaminen ei ole ollut eikä voi olla nuorisotakuun mukaista. Työnantajille palkkatuen mahdollistavia nuorten Sanssi-kortteja on jaettu jo useita kymmeniä tuhansia, mutta nuorten työllistyminen ei ole ollut yhtä tehokasta. Myös Suomessa on kamppailtu korkean nuorisotyöttömyyden kanssa nuorisotakuusta huolimatta. Nuorisotakuun epäilijöitä ja lyttääjiä on tästä syystä riittänyt. Itse uskon vahvasti siihen, että ilman nuorisotakuun kautta kohdennettuja resursseja ja tehokkaampia toimia olisimme huonommassa tilanteessa.

Suomalaisessakin nuorisotakuussa on edelleen kehitettävää ja tätä kehitystyötä tulee jatkaa myös seuraavalla hallituskaudella. Samaan aikaan monet Euroopan maat ottavat vasta ensimmäisiä askeleita takuun toteuttamiseksi.  Mikään malli ei ole siirrettävissä toiseen maahan sellaisenaan, joten maiden on tehtävä omat räätälöidyt ratkaisunsa nuorten työllisyyden edistämiseksi.

Paljon on vielä tehtävää myös nuorisotakuuta koskevassa yleisessä tiedon välittämisessä. Itse palasin juuri maan pinnalle, kun nuorisotakuun mainitessani saksalainen ay-kollegani kysyi viattomana: Mikä ihmeen nuorisotakuu?








Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi