rss Blogi

Blogissa FinUnionsin väki ja vierailevat kirjoittajat pureutuvat ajankohtaisiin EU- ja työelämäaiheisiin.
31.8.2017 17.18

Onnistuuko Macron työelämäuudistuksissa?

FinUnionsin johtaja Aleksi Kuusisto

Aleksi final

EU-politiikan syyskausi on toivoa täynnä. Vahva talouskasvu on palannut euroalueellekin, ja EU-kriittisten populistien valtaannousu estettiin Hollannissa, Itävallassa ja Ranskan vaaleissa. Etenkin tunnelmia Brysselissä on nostanut vahvan EU-myönteisellä ohjelmalla kampanjoineen Emmanuel Macronin voitto Ranskan vaaleissa. Syksyn suurimmat odotukset kohdistuvatkin siihen, miten Macronin hallinto kykenee viemään unionia ja euroaluetta eteenpäin yhdessä Saksan tulevan hallinnon kanssa. 

Angela Merkelille povataan jatkokautta kanslerina Saksan 24.9. pidettävissä vaaleissa. Jo kesän aikana Merkel ja hänen valtionvarainministerinsä Wolfgang Schäuble ovat tehneet merkittäviä kädenojennuksia Ranskalle. Merkelin mukaan euroalueelle voitaisiin perustaa Macronin peräänkuuluttama oma budjetti ja sitä hallinnoiva valtionvarainministeri. Aiemmin ”tulonsiirtounionia” jyrkästi vastustanut Schäuble taas ilmoitti hiljattain, että tulonsiirtoja sittenkin tarvitaan jäsenmaiden talouksien suhdannevaihteluiden tasaamiseksi, kuten Ranska ja muut Etelä-Euroopan euromaat ovat jo pitkään vaatineet.

Saksa on kuitenkin tehnyt selväksi, että yhteisvastuun lisäämisen hinta on euromaiden vahvempi sitoutuminen tiukkaan budjettipolitiikkaan ja rakenteellisiin uudistuksiin. Ennen kaikkea Saksa haluaa näyttöjä Ranskan uudelta hallinnolta. Jos Macron saa maassaan läpi lupaamiaan työmarkkinoiden rakenteellisia uudistuksia ja saa maan budjettialijäämän kuriin, Merkel on valmis toteuttamaan euroalueen uudistuksia Macronin kanssa.

Macronin kansallisen agendan  onnistuminen on kuitenkin epävarmaa. Mediatietojen mukaan Ranskan suurin ammattiliitto CFDT suhtautuu varsin positiivisesti Macronin tavoitteisiin lisätä paikallista sopimista ja helpottaa työntekijöiden palkkaamista ja irtisanomista, eikä aio lakkoilla uudistuksia vastaan, vaikka ei kaikin puolin olekaan tyytyväinen 31.8. julkistettuihin lakiesityksiin. Myöskään pienempi Force Ouvrier ei aio käynnistää työtaisteluita uudistuksia vastaan vaan on päin vastoin kiitellyt vuolaasti sosiaalidialogia Macronin hallinnon kanssa. Vaikutusvaltainen CGT vastustaa kuitenkin esitettyjä uudistuksia vahvasti ja aikoo viedä jäsenensä lakkoon 12.9.

Macron pyrkii saamaan kannatusta vaikealle kotimaan agendalleen yrittämällä suojata Ranskan työntekijöitä nykyistä paremmin epäterveeltä ulkomaiselta kilpailulta. Hänen kauppapoliittisella agendallaan on esim. EU:n tuontisuojainstrumenttien merkittävä vahvistaminen, ulkomaisten yritysostojen EU-tason valvontamekanismin käyttöönotto ja työntekijöiden perusoikeuksien sanktiointi EU:n kauppasopimuksissa. Nämä kaikki ovat realistisia tavoitteita, mutta kullakin on myös merkittäviä vastustajia, etenkin neuvoston ns. liberaalin maaryhmän hallitusten piirissä.

Erityisen tärkeä Macronille on EU:n lähetettyjen työntekijöiden direktiivin uudistaminen. Ranskan vaalikeskustelujen keskeiseksi teemaksi nousi Itä-Euroopan jäsenmaista Ranskaan lähetettyjen työntekijöiden ranskalaisia alhaisemmat palkat. Äärioikeistolaisen kansallisen rintaman presidenttiehdokas Marine le Pen esitti tämän olevan osoitus EU:n ja kansainvälisten markkinoiden toimimisesta tavallista ranskalaista vastaan. Komissio on tehnyt direktiivin uudistamiseksi esityksen, jolla nostettaisiin lähetettyjen työntekijöiden palkat paikallisten työntekijöiden ansioiden tasolle. Uudistus on kuitenkin jumiutunut Itä-Euroopan hallitusten ja europarlamentaarikoiden vastustukseen. Macronin tavoitteena on kääntää Itä-Euroopan jäsenmaiden hallituksia uudistusten kannalle ennen lokakuista EU jäsenmaiden työministerien kokousta.

Macronin kannatus Ranskassa on romahtanut, ja hänen on kipeästi kyettävä osoittamaan olevansa ranskalaisen työntekijän puolella. Vaikeiden työmarkkinauudistusten kontekstissa tämä ei tule olemaan helppoa. Euroopassa Macron nauttii edelleen suurta luottamusta, jota hänen on nyt käytettävä hyväkseen vahvistaakseen tukeaan EU-tavoitteilleen. Jos Macron tässä onnistuu, päässee Suomikin todenteolla uudistamaan talous- ja rahaliiton rakenteita.

 


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja