rss Blogi

Blogissa FinUnionsin väki ja vierailevat kirjoittajat pureutuvat ajankohtaisiin EU- ja työelämäaiheisiin.
24.11.2015 11.06

Palkansaajat sivuosassa komission sisämarkkinastrategiassa

SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka

Pia Björkbacka SAK

Komissio antoi 28.10.2015 tiedonannon uudeksi sisämarkkinastrategiaksi. EU:n sisämarkkinoiden syventäminen on yksi Junckerin komission painopisteistä.Kyseessä on pääasiassa käytännön toimeenpanoon keskittyvä strategia.

Strategia koostuu kolmesta osa-alueesta: Uusista mahdollisuuksista kuluttajille ja yrityksille, uudistumisen ja innovaatioiden edistämisestä ja  käytännön tulosten varmistamisesta. Strategia sisältää myös 22 aloitetta, joista osa on lainsäädäntöaloitteita. Tiedonannon liitteeseen listatut aloitteet annetaan erikseen vuosina 2016 - 2017.

Sisämarkkinastrategia panisi osaltaan täytäntöön Euroopan investointiohjelman tavoitetta yritysten investointiympäristön edistämisestä puuttumalla jäljellä oleviin markkinoiden pullonkauloihin ja parantamalla sääntelyn ennustettavuutta. Sillä on lisäksi yhteys digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaan, jonka sisältämiä aloitteita se täydentäisi. Komission mukaan sisämarkkinastrategia täydentää myös muita politiikka-aloitteita, joita ovat energiaunioni, pääomamarkkinaunioni, työllisyyden liikkuvuuspaketti sekä EU:n kauppa- ja investointistrategia. Strategialla pannaan täytäntöön myös komission teollisuuspoliittisia linjauksia. Samalla kun sisämarkkinastrategian yhteyksiä muihin komission aloitteisiin listataan tiedonannon johdannossa, todetaan siinä myös, että sisämarkkinoiden syventämisen pitää tapahtua reilusti ja palkansaajien oikeuksia ei saa leikata. Näihin huoliin komissio lupaa tarttua kuitenkin vain työtekijöiden liikkuvuuspaketin käsittelyn (erityisesti lähetettyjen työntekijöiden direktiivi) yhteydessä, ei koko sisämarkkinastrategian osalta.

Palkansaajien näkökulmasta strategian ydinongelma on siis se, että komissio hahmottaa sisämarkkinoiden kehittämisen edelleen ensisijaisesti kuluttajien ja elinkeinoelämän etujen edistämiseksi.  Tähän viittaa jo ensimmäisen osa-alueen otsikointi ”uusia mahdollisuuksia kuluttajille ja yrityksille,” joka ei tunnista/tunnusta palkansaajien asemaa. Tämä on erittäin huolestuttavaa, sillä osio sisältää palkansaajien edunvalvonnan näkökulmasta strategian tärkeimpiä aloitteita, kuten jakamistalouden kehityksen, pk- ja start up- yritysten kasvumahdollisuudet sekä rajat ylittävien palvelumarkkinoiden toteutuksen. Osiossa kehitellään eteenpäin muu muassa ”small business act”iä, jonka osalta palkansaajat kokivat jäävänsä komission kuulemisissa sivuraiteille jo Barroson aikana.   Palvelumarkkinoiden toteuttamiseksi komissio suunnittelee palvelupassia ja laatii jäsenmaille ohjeistuksen siitä, miten säänneltyihin ammatteihin pääsyä ja niiden harjoittamista edistetään. Ensi vaiheessa tarkastelu koskee muun muassa insinöörejä, arkkitehtejä, kirjanpitäjiä, kiinteistönvälittäjiä, matkaoppaita ja patenttiasiamiehiä.

On sinänsä hyvä, että komissio tarttuu jakamistalouden myötä kehittyneiden liiketoimintamallien tuomiin epäselvyyksiin, joita aiheutuu muun muassa verotuksessa, työoikeudessa, sosiaaliturvassa ja kuluttajansuojassa. Komission lähtökohta, jonka mukaan kyseessä on työllisyyskehityksen kannalta pelkästään positiivinen asia kuitenkin hämmentää. Näin ei välttämättä ole. Komission pitäisikin analysoida tarkkaan oikeudellisen toimintaympäristön kehittämisen ja uusien liiketoimintamallien mahdollisten esteiden kartoittamisen lisäksi myös sitä, miten uudet liikemallit luovat mahdollisesti työttömyyttä perinteisellä liikemallilla toimivissa yrityksissä ja minkä laatuista on työ, jonka jakamistalous mahdollistaa.   

Uudistamisen ja innovaatioiden edistämisosiossa palkansaajille on erityisen tärkeää, mitä komissio ja jäsenvaltiot tavoittelevat julkisten hankintojen tehostamisella ja IPR-järjestelmän toiminnan yhdistämisellä.  Parasta aikaa kansallisesti toimeenpantava uusi hankintadirektiivi kun antaa aihetta harkita Suomessakin sitä, miten julkisiin hankintoihin liittyvä päätöksenteon seuranta on järjestetty. Tässä on mielestäni Suomessa puutteita ja lisätoimia tarvitaan muun muassa laajentamaan yritysten ja kansalaisten valitusoikeutta.





Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi


Nimimerkki
Otsikko
Kommentti *
Älä täytä
Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia
Ei kommentteja