rss Blogi

Blogissa FinUnionsin väki ja vierailevat kirjoittajat pureutuvat ajankohtaisiin EU- ja työelämäaiheisiin.
6.5.2015 10.46

Parempaa sääntelyä – vai lisää byrokratiaa?

FinUnionsin johtaja Pekka Ristelä

Ristelä Pekka 94x130 px

Jean-Claude Junckerin johtama komissio on toiminut nyt hieman yli puoli vuotta. Mitä se on saanut aikaan?

Jos Junckerilta kysyttäisiin, lista voisi olla pitkä – tai sitten ei. Komissionsa linjalle uskollisena puheenjohtaja voisi ylpeänä vastata, että komissio on antanut hyvin vähän lakiesityksiä ja aikoo jatkaa samaan malliin.

Komissiolla on EU:ssa elintärkeä aloitteentekijän rooli. Sen tehtävä on vaalia Euroopan yhteistä etua ja esittää sitä edistäviä lakeja. Siinä roolissa vaihtuvat komissiot ovat muun muassa rakentaneet eurooppalaiset sisämarkkinat ja niille joukon pelisääntöjä. Näin ovat syntyneet myös työntekijöille tärkeät työelämän eurooppalaiset vähimmäissäännöt.

Nyt meillä on komissio, joka sanoo tekevänsä ”vähemmän, mutta paremmin”. Näyttö paremmin-osasta on toistaiseksi vähäistä, mutta vähemmän-puolella komissio on ensimmäisen varapuheenjohtajansa Frans Timmermansin johdolla aloittanut vauhdikkaasti.

Viime viikolla julkisuuteen ilmestyi luonnos komission 19.5. julkaistavaksi ilmoitetusta paremman sääntelyn tiedonannosta. Paperiin on kirjattu komission aikeet EU:n lainsäädäntökäytäntöjen kehittämiseksi. Mukana on paljon hyvää tekstiä, mutta kokonaisuutena luonnos antaa ristiriitaisen vaikutelman. Onko komissio paremman sääntelyn nimissä rakentamassa raskasta byrokratiaa jarruttamaan demokraattista päätöksentekoa?

Komissio on esimerkiksi perustamassa osin omista virkamiehistään, osin ulkopuolisista asiantuntijoista koostuvaa sääntelyn arviointilautakuntaa, joka antaisi lausuntoja lainsäädännön valmisteluun liittyvistä vaikutusarvioinneista. Jos lausunto olisi kielteinen, lakiesitystä ei tehtäisi.

Toista arvointielintä esitetään lakiesitysten käsittelyn myöhempään vaiheeseen, jossa komissio haluaisi oikeuden alistaa lakiesityksiinsä parlamentissa tai neuvostossa tehdyt muutokset erityisen paneelin käsiteltäväksi.

Jäsenmaita komissio on luonnoksen perusteella vaatimassa välttämään perusteetonta”kultausta” (gold plating) EU-lakien kansallisessa täytäntöönpanossa. Termillä viitataan siihen, että jäsenmaat kirjaavat lakeihinsa EU-säännöksiä tiukempia vaatimuksia. Komissio vaatii tällaiselle vaativuudelle erityisiä perusteluja. Se on erikoista, koska monet EU-lait on nimenomaan tarkoitettu vähimmäistasoiksi.

Kunhan komissio virallisesti julkaisee tiedonantonsa, näistä ja monista muista suunnitelmista käydään varmasti vilkas keskustelu: Mikä on viisasta harkitsevuutta, mikä ideologista tai populistista sääntelyn vastaisuutta? Mikä on virkamiesten ja ”riippumattomien asiantuntijoiden” rooli, mikä vaaleissa valittujen edustajien? Mitkä edut ja näkökohdat ovat moninkertaisissa arvioinneissa ja kuulemisissa vahvoilla, mitkä jäävät heikoille?

Parempaa sääntelyä kannattaa jokainen, mutta kuka päättää, mikä on parempaa?


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi