rss Blogi

Blogissa FinUnionsin väki ja vierailevat kirjoittajat pureutuvat ajankohtaisiin EU- ja työelämäaiheisiin.
19.3.2015 17.26

Perusoikeudet kunnolla TTIP-agendalle

FinUnionsin johtaja Pekka Ristelä

Ristelä Pekka 94x130 px

Keskustelu EU:n ja USA:n neuvottelemasta TTIP-sopimuksesta jatkuu vilkkaana. Suuri osa Euroopan parlamentin valiokunnista työstää parhaillaan lausuntoaan aiheesta ja moni suomalaismepeistäkin on asiassa aktiivinen.

TTIP:n sisällössä kiivainta väittelyä on tähän mennessä käyty investointisuojasta ja siihen liittyvästä ISDS-riitojenratkaisusta. Myös suunnitelmat eurooppalaisen ja amerikkalaisen sääntelyn yhdenmukaistamisesta ovat herättäneet paljon keskustelua. Valitettavan vähälle huomiolle sen sijaan on jäänyt se, mitä sopimukseen kirjataan työntekijöiden perusoikeuksista. Nyt on korkea aika nostaa sekin kunnolla TTIP-agendalle.

Sekä EU:n että USA:n kauppasopimuksissa on jo jonkin aikaa ollut mukana kirjauksia siitä, että sopimusosapuolet kunnioittavat Kansainvälisessä työjärjestössä määriteltyjä työntekijöiden perusoikeuksia. Näin tulee varmasti olemaan TTIP-sopimuksessakin: molemmat osapuolet ovat ilmoittaneet sen tavoitteekseen.

Oleellinen kysymys ei siis nyt kuulu, tulevatko työntekijöiden oikeudet sopimukseen vai eivät. Suuri kysymys on se, mitä sopimukseen kirjattujen oikeuksien rikkomisesta seuraa.

EU:n viimeisimmissä vapaakauppasopimuksissa työntekijöiden perusoikeudet on kirjattu sopimusten kestävän kehityksen osioihin ja niiden seurantaan on luotu monivaiheinen menettely, jossa kansalaisyhteiskunta on mukana. Tämä kaikki on kannatettavaa, mutta kokemus osoittaa, että se ei riitä. Esimerkiksi Etelä-Korean huono perusoikeustilanne on jo vuosia ollut tiedossa ja sitä on käsitelty perusteellisesti EU:n vapaakauppasopimuksen mahdollistamin keinoin. Siitä huolimatta räikeät rikkomukset näyttävät ennemmin lisääntyvän kuin loppuvan.

Siinä missä EU:n kauppasopimusten kaupallisten ehtojen rikkomisesta voi seurata korvausvelvoitteita ja kauppaetujen menetyksiä, työntekijöiden oikeuksien rikkomiselle ei ole määritelty minkäänlaisia sanktioita. Näin ei pitäisi olla. Jos perusoikeuksien suhteen ollaan tosissaan, niistä tehdyt sitoumukset otetaan samalla vakavuudella kuin muutkin.

Ajatus perusoikeuksiin liittyvistä sanktioista ei edes ole mitenkään ennenkuulumaton. EU:n kehitysmaille yksipuolisesti antamissa kauppaeduissa (GSP+ -järjestelmä) perusoikeuksien rikkomuksista seuraavat sanktiot ovat mahdollisia ja niitä on muun muassa Burman ja Valko-Venäjän kohdalla käytettykin. USA:n vapaakauppasopimuksissa kauppaetujen sitominen perusoikeuksien kunnioitukseen on jo olemassa oleva käytäntö.

TTIP-neuvotteluja käyvällä komissiolla on nyt hyvä tilaisuus osoittaa, että perusoikeudet otetaan kauppapolitiikassakin vakavasti. Euroopan parlamentti on jo linjauksensa tehnyt: EU:n ihmisoikeuspolitiikkaa käsittelevässä tuoreessa mietinnössään parlamentti vaatii unionia sisällyttämään kaikkiin EU:n kansainvälisiin sopimuksiin, kauppasopimukset mukaan lukien, sitovat ja täytäntöönpantavissa olevat (enforceable) ihmisoikeuskirjaukset.





Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi