rss Blogi

Blogissa FinUnionsin väki ja vierailevat kirjoittajat pureutuvat ajankohtaisiin EU- ja työelämäaiheisiin.
6.10.2015 13.05

Pitkäaikaistyöttömyyteen tartuttava

SAK:n työllisyysasioiden päällikkö Pirjo Väänänen

Pirjo Väänänen

Työttömyys on ollut Euroopan isoimpia ongelmia jo vuosia. Nuorten työttömyyden nujertamiseen on aiheellisesti etsitty yhteisiä ratkaisuja, mutta pitkäaikaistyöttömyyteen ei ole tunnuttu kiinnitettävän erityistä huomiota. Nyt on kuitenkin herätty. Euroopan komissio antoi 17.9. ehdotuksen suosituksista pitkäaikaistyöttömien integroimisesta työmarkkinoille.

Euroopassa on yli 12 miljoonaa ihmistä, jotka ovat olleet työttömänä yli vuoden. Tästä ryhmästä puolestaan noin 60 prosenttia on ollut työttömänä jo yli kaksi vuotta. Hurja luku kohtaloita, joiden vaikutukset heijastuvat laajemmin sekä perheisiin että yhteiskuntaan.

Myös Suomessa pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut viimeisten vuosien ajan tasaiseen tahtiin. Kolmessa vuodessa määrä on jopa tuplaantunut. Yli vuoden työttömänä olleita on jo huikeat 113 000.  Kyse ei ole yhteneväisestä ryhmästä, vaan joukossa on muun muassa rakennemuutoksessa työnsä menettäneitä, työmarkkinoille pääsemättömiä, osatyökykyisiä, nuoria ja korkeasti koulutettuja. Pitkäaikaistyöttömyyden taustalla on näin lukuisa määrä erilaisia syitä ja seurauksia.

Euroopan komission suosituksissa kannustetaan pitkäaikaistyöttömiä rekisteröitymään työvoimapalveluihin, tekemään kaikille pitkäaikaistyöttömille ennen 18 kuukauden työttömyyttä perusteellinen yksilöllinen arviointi sekä tarjoamaan rekisteröityneille pitkäaikaistyöttömille työllistymissopimus viimeistään 18 kuukauden työttömyyden jälkeen.  

Eurooppalaiset suositukset eivät sinällään tuo mitään uutta Suomelle. Meillä työ- ja elinkeinotoimistoon työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuminen on työttömyyspäivärahan saamisen edellytys. Käytännössä tämä tarkoittaa myös työvoimapalveluiden piiriin pääsemistä. TE-toimiston tulisi tehdä yhdessä työttömän kanssa työllistymissuunnitelma - lain mukaan työtöntä työnhakijaa tulisi haastatella kahden viikon sisällä työttömäksi jäämisestä sekä tarkistaa työllistymissuunnitelman etenemistä työttömyyden jatkuttua kolmen ja kuuden kuukauden ajan.  

Lain mukaan homma on siis hanskassa, mutta välillä tuntuu hanska olevan hukassa. Suomen kannassa komission suosituksiin korostetaan hienosti pitkäaikaistyöttömyyttä ehkäiseviä toimia heti työttömyysjakson alusta lähtien. Suomessa kuitenkin leikataan työllisyysmäärärahoja ja vähennetään väkeä työ- ja elinkeinotoimistoista. Työttömiä on siirretty asioimaan netissä, TE-toimiston ensimmäistä yhteydenottoa saa usein odotella monta viikkoa ja työllistymissuunnitelmien merkitys hämärtyy.

Samaan aikaan kun Euroopassa kannustetaan jäsenmaita tehokkaampaan pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon, meillä supistetaan palveluita sekä leikataan työttömyysturvaa. Linjausten on vaikea nähdä edistävän yhteisiä suosituksia. Työttömyyden alkuajan palveluiden ja tuen vuotaessa siirtymä pitkäaikaistyöttömyyteen kasvaa.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja