rss Blogi

Blogissa FinUnionsin väki ja vierailevat kirjoittajat pureutuvat ajankohtaisiin EU- ja työelämäaiheisiin.
19.1.2018 10.55

Saksan U-käännös kohti yhteisvastuuta mahdollinen – seuraisiko Suomi perässä?

FinUnionsin johtaja Aleksi Kuusisto

Aleksi finalTammikuun 12. päivänä saatiin pitkän odotuksen jälkeen isoja uutisia Saksasta, kun SPD, CDU ja CSU julkistivat alustavan hallitussopimuksensa. Jos hallitus lopulta syntyy tämän sopimuksen pohjalta, on Saksa ottamassa aivan uuden vaihteen Euroopan yhdentymisen edistäjänä. Saksa siirtyisi käytännössä hyvin lähelle muiden suurten jäsenmaiden, Ranskan, Italian ja Espanjan linjauksia ja tavoittelisi merkittävää yhteisvastuun vahvistamista, myös rahaliitossa. 

Sopimuksen mukaan Saksa olisi siirtämässä sekä rahaa että valtaa EU-tasolle. EU-budjetin suurin nettomaksaja olisi nyt yllättäen haluamassa aiempaa suuremman EU-budjetin, ja se olisi myös valmis maksamaan siitä. Täydellinen U-käännös olisi myös se, että Saksa haluaisi euroalueelle oman investointibudjetin, jollaista Suomessa on peräänkuuluttanut SAK. Samaan aikaan päätöksentekovaltaa siirrettäisiin EU-parlamentin ja komission suuntaan. Jopa hallitusten välisen Euroopan vakausmekanismin Saksa olisi nyt tuomassa EU-instituutioiden hallintaan, kuten komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on esittänyt.

Hallitussopimuksessa on mukana myös vahva tuki sosiaaliselle Euroopalle vähimmäispalkka ja -tulojärjestelmineen. Veropolitiikkaa harmonisoitaisiin mm. ottamalla käyttöön eurooppalainen yhteisöveron vähimmäistaso. Myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksentekoa siirrettäisiin EU-tasolle. Nämä tavoitteet sisältyivät lähes sellaisenaan myös Ranskan presidentti Emmanuel Macronin syyskuiseen EU-linjapuheeseen. Angela Merkel ja Martin Schulz olisivat selvästikin viemässä Saksaa syvään allianssiin Macronin Ranskan kanssa.

Ranska ja muu Etelä-Eurooppa, kuten myös mm. Donald Trumpin USA, ovat kritisoineet vahvasti Saksan valtavia vaihtotaseen ylijäämiä, jotka ovat aiheuttaneet vaarallisia epätasapainoja euroalueen sisälle. Hallitussopimus supistaisi tätä ylijäämää, sillä koko Saksan 46 miljardin euron budjettiylijäämä on siinä budjettikuria vaativien ja veronkevennyksistä unelmoivien kauhuksi sovittu käytettävän julkisten menojen lisäyksiin. Omansa saisivat kaikki eläkeläisistä ja lapsiperheisiin ja kouluihin. Näin kysyntä tuontituotteille ja työvoimalle kasvaisi, samoin kuin paineet nostaa palkkoja Saksassa, Suomen keskeisessä kilpailijamaassa.

Kokonaisuutena, ja erityisesti uusien EMU-linjausten myötä, Saksa ottaisi merkittäviä askeleita Etelä-Euroopan suuntaan. Saksan suunnanmuutoksen ja Brexitin myötä oltaisiin ensi kertaa tilanteessa, jossa kaikki suuret jäsenmaat olisivat valmiit kehittämään EU:ta ja euroaluetta selvästi nykyistä tiiviimmäksi. Monet pienet jäsenmaat kuten Belgia ja Luxembourg saattaisivat varsin luontevasti lähteä suurten kelkkaan.

Merkel ja Schultz ovat kirjanneet hallitussopimuksen EU-luvun viimeiseksi virkkeeksi selkeän viestin yhdentymistä vastustaville: Saksa haluaa edetä myös niissä EU-politiikan kysymyksissä, joissa EU-27 ei pääse sopuun. Kaikki suuret jäsenmaat, ja lisäksi joukko pienempiä, sitoutuivat jo vuoden 2017 kuluessa tähän niin kutsuttuun EU:n monitahtiseen kehittämiseen. Edes kaikkia euromaita ei välttämättä tarvita mukaan tuleviin ytimiin. Mm. Suomi ja Hollanti ovat jo jättäytyneet rahoitusmarkkinoiden transaktioverohankkeen ulkopuolelle.

Jos Saksan hallitus syntyy tehdyn sopimuksen pohjalta – mikä ei vielä ole lainkaan varmaa johtuen erityisesti SPD:n sisäisistä erimielisyyksistä, ja etenkin jos Matteo Renzi voittaa maaliskuussa vaalit Italiassa ja maa säilyy siten vahvan EU-myönteisenä – Suomessa tulee pian eteen vaikea valinnan paikka. Tehdäänkö samankaltainen U-käännös kuin jonka Saksa olisi nyt tekemässä, vai pysytäänkö tiukalla ”yhteisvastuuta” vastustavalla linjalla ja otetaan riski siitä, että jäädään Euroopan marginaaliin.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi


Nimimerkki
Otsikko
Kommentti *
Älä täytä
Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia
Ei kommentteja