rss Blogi

Blogissa FinUnionsin väki ja vierailevat kirjoittajat pureutuvat ajankohtaisiin EU- ja työelämäaiheisiin.
12.11.2015 12.45

TTIP ja työelämäluku: tyhjä tussahdus vai täysosuma?

Akavan kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Penttinen

Markus-Penttinen-passikuva

EU:n ja USA:n välisen kauppa- ja yhteistyösopimuksen (TTIP) neuvottelijoille ei myönnetä tulevana talvena ylimääräisiä lomia, sillä tuloksia pitäisi saada aikaiseksi ennen kuin Yhdysvaltain presidentinvaalit alkavat tosissaan. Kättä päälle -yhteisymmärrys tarvittaisiin myös sopimuksen niin sanotusta kestävän kehityksen luvusta. Käytännössä siitä, kuinka työelämä- ja ympäristöasiat otetaan TTIP:ssä huomioon.

Kauppakomissaari Cecilia Malmström julkisti komission esityksen kyseisestä aiheesta marraskuun alussa. Hänen mukaansa esitys on ”erittäin kunnianhimoinen” ja tarkoituksena on varmistaa työelämän ja ympäristön korkeatasoiset standardit niin EU:ssa kuin USA:ssa. Lisäksi luku takaisi Atlantin ylittävän yhteistyön muun muassa lapsityövoiman torjumiseksi ja työntekijöiden oikeuksien edistämiseksi globaalilla tasolla.

Esityksen artiklakohtainen sisältö on mittava. Kansainvälisen työjärjestö ILO:n sopimukset ja perusoikeudet ovat esillä lukuisissa kohdin. Mukana on elämiseen riittävän palkan käsite, yritysten yhteiskuntavastuu ja yritysneuvostot. Kauppasopimusten taloudellisista sekä työelämä- ja ympäristövaikutuksista luvataan tasapainoisia selvityksiä. Työ- tai ympäristönormien heikentämistä ei saa käyttää investointien houkuttimena. Yksittäiskohdista on hyvä ottaa esiin tavoite ILO:n tärkeimpien sopimusten ratifioimiseksi, jossa USA ei ole kunnostautunut.

Taustalla on komission äskettäinen strategia-asiakirja EU:n kauppapolitiikan suunnasta: sen tulee olla avointa ja yhteisteiskuntavastuullista. Aivan kuin tämä suunta olisi kirjailtu pohjoismaisten työntekijäjärjestöjen alihankintapajassa.

On siis syytä kysyä, onko kaikki nyt hyvin? Yksi pohjoismaisten työntekijäjärjestöjen TTIP-tuen keskeinen edellytys eli vahva työelämän luku on ja pysyy haavissa.

Ei. Käytössämme oleva TTIP-sopimuksen kestävän kehityksen luku on vasta toisen neuvotteluosapuolen ajattelua. Sitoutuuko USA kokonaisuudessaan siihen ja esimerkiksi ILO-sopimusten allekirjoittamisen edistämiseen? Ei pidä nuolaista ennen kuin tipahtaa.

Ja mikä tärkeintä: kestävän kehityksen luvun ydinasia eli seuraukset luvun rikkomisesta on jätetty auki. EU:n monissa kauppasopimuksissa on periaatteellisesti hienoja kirjailuja työelämästä, mutta ne ovat jääneet tyhjien tynnyreiden kolinaksi seurantamenettelyjen heikkouden vuoksi. Työ- tai ympäristönormien rikkomukset päätyvät seminaarisarjoihin ja mihinkään johtamattomiin suosituksiin, kun taas esimerkiksi sovittujen tullinalennusten laiminlyönti konkreettisiin seurauksiin.

TTIP-sopimukseen ei enää voi yrittää tällaista ”moni kakku päältä kaunis” -työelämän lukua. Unionin kauppapolitiikan päivitys uuden strategian hengessä edellyttää TTIP:n kestävän kehityksen lukuun seuranta- ja rikkomusjärjestelmää, joka on yhtä vahva kuin sopimuksen muissa osissa. 

Komission esitys TTIP-sopimuksen kestävän kehityksen luvuksi on lupaava alku, mutta se jää tyhjäksi tussahdukseksi ilman mainittua järjestelmää. Sillä ”varustettu” TTIP-sopimus olisi taas kauppapolitiikan yleistä kansalaistukea lisäävä täysosuma.

Viime kädessä nyt mitataan, onko kauppapoliitikkojen puheilla vastuullisesta kaupankäynnistä katetta vai ei.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi


Nimimerkki
Otsikko
Kommentti *
Älä täytä
Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia
Ei kommentteja