rss Blogi

Blogissa FinUnionsin väki ja vierailevat kirjoittajat pureutuvat ajankohtaisiin EU- ja työelämäaiheisiin.
1.9.2014 15.17

Yritysten yhteiskuntavastuu on velvollisuus

STTK:n työllisyyspoliittinen asiantuntija Leila Kurki

Kurki-Leena-web[1]

Kansalaisten tyytymättömyys yritysten ja julkisten organisaatioiden toiminnan vastuullisuuteen on kasvanut. Kansainvälisessä liiketoiminnassa ihmisoikeusongelmien kontrollointi on yrityksille haasteellista. Keskeinen ongelma on, että kansainvälisiä sopimuksia ja suosituksia ei noudateta. Tilaajan vastuu sopimuskumppaneista on heikko.

Toimitusketjujen valvonta on tärkeä ja samalla vaikea osa yhteiskuntavastuuta. Se on myös suomalaisten yritysten heikko kohta, kuten viimeaikaiset uutiset lapsityövoiman ja pakkotyövoiman hyväksikäytöstä ovat osoittaneet. Käänteentekevä tapahtuma oli suomalaistenkin vaatealan yritysten käyttämän Rana Plazan vaatetustehtaan romahdus Bangladeshissa 2013, joka nostatti kansainvälisen myrskyn yritysten välinpitämättömyyttä kohtaan.

Tämä tragedia osoitti, että vapaaehtoinen itsesääntely on tullut tiensä päähän. Keskustelussa on nyt uusi ajattelutapa, jossa yritysten yhteiskuntavastuun kulmakivi, eli velvoite huolelliseen toimintaan, on saanut aiempaa painavamman sisällön. Tämä koskee myös julkisia organisaatioita ja kansallisesti toimivia yrityksiä.

Vastuullisen toiminnan lähtökohtana on pidettävä sitä, että ei-laillisesti sitova ohje ei ole sama asia kuin vapaaehtoisesti noudatettava, eli yhteiskuntavastuu ei ole vapaavalintaista toimintaa vaan velvollisuus. Valtioiden vastuulla puolestaan on, että ihmisoikeuksien kunnioittaminen yritystoiminnassa ylittää aina kaiken kansallisen lainsäädännön. Yrityksillä on nyt näytön paikka, sillä huono maine vastuullisuudessa tahraa nopeasti yrityksen imagon ja vahingoittaa taloudellista tulosta.

Suomi voisi olla rohkeasti edelläkävijä yritysten vastuullisuuskysymyksissä. Päättäjillä on mahdollisuus vaikuttaa tilanteeseen mm. lainsäädännöllä, sosiaalisten näkökohtien velvoitteella julkisissa hankinnoissa, ja tekemällä valtionyhtiöistä suunnannäyttäjiä. Suomen on huolehdittava, että suomalaiset yritykset, toimiessaan missä päin maailmaa tahansa, kunnioittavat YK:n ihmisoikeussopimuksia ja ILO:n perussopimuksia.

Euroopan komission direktiiviuudistus tekee vastuullisuusraportoinnista pakollista. Suurten (yli 500 työntekijää) pörssiyhtiöiden on kerrottava vuosiraporteissaan toimintalinjoistaan liittyen ympäristöasioihin, sosiaalisiin ja työntekijöitä koskeviin seikkoihin, ihmisoikeuksiin sekä korruptioon.  

Suomen tulee implementoida uudistus ripeästi.

Edelläkävijän rooli edellyttäisi, että raportointivaatimuksia laajennettaisiin muihinkin kuin pörssiyhtiöihin. Suomen tulee olla aktiivinen EU:n työelämäkysymyksissä, kuten esimerkiksi vähimmäistyöehtojen edistämisessä, työsuojelussa ja työelämän tasa-arvossa.

Jatkossa on tärkeää, että palkansaajajärjestöt ovat vahvasti mukana yritysvastuun toimenpiteiden suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa. Aktiivisuus ei kuitenkaan saa jäädä työryhmiin ja keskusteluihin. Suomen kansallinen toimeenpanosuunnitelma YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevista periaatteista on nyt pantava käytäntöön.





Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja