rss Blogi

Blogissa FinUnionsin väki ja vierailevat kirjoittajat pureutuvat ajankohtaisiin EU- ja työelämäaiheisiin.
3.2.2016 12.15

Historiallista: ay-väki tyytyväinen linjaukseen kauppasopimuksesta

Akavan kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Penttinen

Markus-Penttinen-passikuva

Euroopan parlamentin (EP) tämän viikon täysistunnon tuhdilla esityslistalla oli myös kirjainyhdistelmä TiSA. Tuskin moni peruskansalainen tietää sen alle kätkeytyvän neuvottelut kansainvälisen palvelualojen kauppasopimuksen synnyttämisestä (Trade in Services Agreement).

Miksi TiSA on tärkeä? Yhä useammat työpaikat ovat palvelualalla, Euroopan maat ovat maailman suurimpia palvelujen viejiä ja muualla maailmassa on EU:ta huomattavasti enemmän viennin esteitä. Lisäksi monia kiinnostaa, miten sopimus koskisi esimerkiksi koulutus-, sosiaali- ja terveyspalveluita.

EP antoi kirkkaan tukensa TiSA-neuvotteluille äänin 532 puolesta, 131 vastaan ja 36 tyhjää. Yhtä kirkkaat olivat silti viestit siitä, minkälainen sisältö kyseisellä sopimuksella pitäisi olla. Sen voisi tiivistää yhteen lauseeseen: TiSA:n pitää edistää kauppaa, mutta myös yhteiskuntavastuuta. Parlamentin TiSA-vaatimuslista sisältää muun muassa seuraavat kohdat:

-lisää työpaikkoja ja alempia hintoja kuluttajille
-kestävää kehitystä ja yhteiskuntavastuuta
-muiden maiden suljetumpia markkinoita avattava (esim. julkiset hankinnat)
-neuvottelut avoimia ja yhteistyötä mm. työmarkkinajärjestöjen kanssa
-julkisen sektorin palvelut pois sopimuksesta
-eurooppalaista tietosuojaa kunnioitettava
-yliopistokoulutetuille työntekijöille liikkuvuusmahdollisuuksia
-työehtosopimuksia ja työlakeja on noudatettava

EP:n linja vastaa pitkälti myös eurooppalaisten työntekijäjärjestöjen linjauksia. Veistellen voisi sanoa, että ehkä historiallisesti kerrankin Brysselin ay-talossa ollaan pitkälti tyytyväisiä johonkin kauppapoliittiseen linjanvetoon. Ja se on paljon se.

Koska Euroopan parlamentilla on hylkäämisoikeus kaikkiin komission neuvottelemiin kauppasopimuksiin, poikkeaminen edellä mainitusta listasta ei olisi helppoa. On silti muistettava, että TiSA-neuvotteluissa on runsaat parikymmentä tahoa, joista EU:n ohella suurin on USA. Europarlamentin päätös ei siis ole sama kuin neuvottelujen lopputulos.

Lisäksi EP:n esille ottamista asioista tulee vielä jatkokeskusteluja ja -vääntöjäkin. Mitä tarkoittaa julkisen sektorin palveluiden poissulkeminen, kun niissä monissa on mukana myös yksityistä rahoitusta tai yksityinen tuottaja? Miksi parannetut työntekijöiden liikkuvuusmahdollisuudet koskisivat vain yliopistokoulutettuja ja jäävätkö esimerkiksi ammattikorkeakouluista valmistautuneet tätä vaille? Miten sovittaa yhteen runsaasti poikkeavat tietosuojanäkemykset eri neuvotteluosapuolten välillä ilman haittavaikutuksia korkean suojan EU:lle?

TiSA-keskustelut eivät siis päättyneet tähän, vaan ovat vasta siirtymässä ”totiseen” vaiheeseen.

TiSA-perustiedot:

-neuvottelut aloitettu 2013
-mukana runsaat 20 maata
-nämä yhteensä noin 70 % maailman palvelukaupasta
-EU ja USA, mutta ei BRICS-maita (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka)
-Kiina haluaisi osallistua, mutta USA estää
-EU:n osuus maailman palveluviennistä noin 25 %
-EU:n osuus maailman palvelutuonnista noin 20 %
-palveluiden osuus Suomen viennistä noin neljännes

-EP:n hyväksymä TiSA-linjaus http://bit.ly/1PLLwdm


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi


Nimimerkki
Otsikko
Kommentti *
Älä täytä
Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia
Ei kommentteja