rss Blogi

Blogissa FinUnionsin väki ja vierailevat kirjoittajat pureutuvat ajankohtaisiin EU- ja työelämäaiheisiin.
13.4.2016 15.00

USA:n seuraava presidentti vienee TTIP:n maaliin

SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntija Aleksi Kuusisto

Aleksi final

EU:n ja USA:n väliset TTIP-vapaakauppaneuvottelut ovat edelleen pahasti kesken, eikä tavoite päättää neuvotteluja Obaman aikana toteutune. Neuvottelujen venyminen ei liene ongelma, sillä edes Donald Trump ei ole ilmoittanut vastustavansa TTIP:tä ja demokraatitkin kannattavat laajalti sopimusta. Myös työntekijöille tärkeintä on kunnianhimoinen sisältö, ei nopea aikataulu.

USA:n presidentinvaalikeskusteluissa vapaakauppa on nostettu tikunnokkaan ennennäkemättömällä tavalla. Kaikki pääehdokkaat ovat tuoneet voimallisesti esiin vapaan kaupan haittapuolia ja vastustaneet muun muassa Tyynenmeren alueelle neuvoteltua TPP-vapaakauppasopimusta. Hillary Clinton, joka oli mukana neuvottelemassa kyseistä sopimusta, on ryhtynyt vastustamaan sitä kriittisen demokraattikentän paineessa. Myös perinteisesti vapaakauppaan myönteisesti suhtautuneiden republikaanien joukossa on ilmennyt yllättävän vahvaa vastustusta vapaakauppasopimuksia kohtaan. Donald Trump on käyttänyt tätä häikäilemättä hyväkseen hyökäten TPP:tä, NAFTA:aa ja lukuisia kauppakumppaneita vastaan.

Suhtautumisesta EU:n kanssa tehtävään yhteistyöhön yleensä ja TTIP-kauppaneuvotteluihin erityisesti kertoo kuitenkin hyvin paljon se, että edes nykyisessä vapaakaupan vastaisessa ilmapiirissä kukaan presidenttiehdokkaista ei ole ilmaissut vastustavansa TTIP-sopimusta. Kyse on eittämättä muustakin kuin rationaalisista laskelmista koskien eri sopimusten taloudellisia hyötyjä ja haittoja.

Amerikkalaisten asenteita kuvaa hyvin demokraattipuolueen kongressiedustaja Bill Keatingin maaliskuussa antama lausunto. Keating, joka vuonna 2015 vastusti kauppapoliittisten neuvotteluvaltuuksien myöntämistä oman puolueensa presidentille Barack Obamalle, ilmoitti, ettei kannata vapaakauppaa, mutta kannattaa TTIP:tä. Hän totesi sopimuksen kannatuksen muutoinkin olevan demokraattienkin piirissä ”valtavaa”. Syyksi myönteisyydelle hän kertoi sen, että USA ja EU jakavat monet arvot ja että ilman TTIP:tä vastakkaiset arvot vahvistuisivat ja voisivat saada yliotteen.

Niin vahvaksi tunnetaan USA:ssa arvopohjainen side Eurooppaan, että ajatus laajasta anti-eurooppalaisuudesta Yhdysvalloissa tuntuu täysin mahdottomalta, vaikka kumppania kohtaan toki esitetään monissa kysymyksissä kritiikkiäkin. Näin siitäkin huolimatta, että Euroopassa anti-amerikkalaiset asenteet ovat valitettavan yleisiä ja ovat suuresti vaikuttaneet kansalaisyhteiskunnan suhtautumiseen TTIP:hen monessa EU-maassa.

Neuvottelut USA:n ja EU:n välillä on määrä saada päätökseen Obaman kauden aikana, mutta niin moni asia on edelleen auki, että aikataulussa pysyminen näyttää yhä epätodennäköisemmältä. USA:n on myös vaikea tehdä kunnianhimoisia sitoumuksia herkissä neuvotteluaiheissa, kuten julkisissa hankinnoissa, ennen kuin vaalit ovat ohitse. Vaikka neuvottelut saataisiinkin päätökseen aikataulussa, ei nykyinen kongressi ennätä käsitellä mahdollista sopimusratkaisua. Niinpä vuoden 2017 tammikuussa valtaan tuleva uusi presidentti ja uusi kongressi voivat molemmat halutessaan kaataa mahdollisen neuvotteluratkaisun.

Ottaen huomioon vahvan hiljaisen tuen TTIP:lle USA:ssa, on sopimuksen läpimeno uuden hallinnon johdolla varsin todennäköistä. Näin etenkin siksi, että sopimus tulee näillä näkymin sisältämään juuri sellaisia transatlanttisen arvojohtajuuden elementtejä, joita kongressiedustaja Keating pitää tärkeänä: vahvat kuluttajia suojaavat standardit, yhteiset korruption vastaiset määräykset, velvoite pitää internet vapaana, sekä velvoite noudattaa tiukkoja ympäristönormeja, ihmisoikeuksia ja kaikkia työntekijöiden perusoikeuksia.

Se, riittääkö tämäkään sisältö sopimuksen läpimenoon kaikissa EU-jäsenmaissa etenkin jos Trumpin valinta entisestään vahvistaa anti-amerikkalaisuutta, onkin sitten toinen asia. Herkkiin neuvotteluaiheisiin ei voitane toden teolla palata ainakaan ennen vuoden 2017 vaaleja Ranskassa ja Saksassa. TTIP-kritiikistä kun lienee tulossa keskeinen teema molempien maiden vaalikeskusteluissa. Sopimuksen sisällön kustannuksella ei tule kuitenkaan kiirehtiä. Kunnianhimoinen TTIP on sekä taloudellisesti että poliittisesti ensiarvoisen tärkeä hanke, jota ei tule vesittää poliittisten suhdanteiden vuoksi.





Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi


Nimimerkki
Otsikko
Kommentti *
Älä täytä
Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia
Ei kommentteja