rss Blogi

Blogissa FinUnionsin väki ja vierailevat kirjoittajat pureutuvat ajankohtaisiin EU- ja työelämäaiheisiin.
24.1.2017 15.15

Theresa Mayn Brexitissä mukana keppiä ja porkkanaa – entä mitä tapahtuu työlainsäädännölle?

FinUnionsin johtaja Aleksi Kuusisto

Aleksi final

Britannian pääministeri Theresa May ilmoitti 17.tammikuuta pitämässään puheessa hallituksensa tavoitteista tuleviin Brexit-neuvotteluihin. Keskeisenä tavoitteena on maan irtautuminen EU:n sääntely- ja tuomiovallasta sekä rajoitusten asettaminen EU-kansalaisten maahanmuutolle. Jotta tämä olisi mahdollista, irtautuu Britannia Mayn mukaan paitsi EU:sta, myös EU:n sisämarkkinoista. Britannia kuitenkin toivoo EU:n suostuvan toimialakohtaisiin järjestelyihin, jotka takaisivat sen yrityksille vapaan ja tullittoman pääsyn EU-markkinoille jatkossakin.



May käytti puheessaan sekä keppiä että porkkanaa kannustaessaan EU:ta suostumaan Britannian tavoitteisiin. Britannia voisi maksaa EU:lle korvauksia vastineeksi pääsystä sisämarkkinoille, ja se voisi edelleen sallia ainakin EU:n osaavan työvoiman maahanmuuttoa. Nykyinen EU:n  lainsäädäntö, ml. työlait, voitaisiin toistaiseksi jättää osaksi Britannian lainsäädäntöä.

Jos taas EU ei suostu neuvottelemaan rakentavassa hengessä Britannian kanssa, uhkasi May hallituksensa vetäytyvän Brexit-neuvotteluista,  ja samalla hän vihjasi mahdollisuuteen tehdä maasta yritysystävällinen alhaisen verotuksen maa EU:n kyljessä.

Mayn puheen myötä Britannialla on vihdoin selkeät ja suhteellisen realistiset tavoitteet Brexit-neuvotteluihin.

Ottaen huomioon Britannian ja EU:n reunaehdot, lienee parasta molemmille osapuolille olisi neuvotella kahden itsenäisen kauppapolitiikan omaavan maan välinen, kunnianhimoinen vapaakauppasopimus. Tämän May asettikin tavoitteeksi puheessaan. Neuvottelujen pohjana voitaneen käyttää EU–Kanada-kauppasopimus CETA:a, joka on EU:n neuvottelemista kauppasopimuksista toistaiseksi kunnianhimoisin.

CETA poistaa EU:n ja Kanadan väliltä lähes kaikki tullitariffit, mutta Kanadan yritykset kohtaavat jatkossakin suuren määrän sääntelyesteitä EU:hun tullessaan. Britannia voi Mayn tavoitteen mukaisesti jatkaa EU:n lakien noudattamista ja siten minimoida yritysten kohtaamat sääntelyesteet EU-eron jälkeenkin. Näin Brexitin talousvaikutukset voisivat jäädä maltillisiksi.

Uusia kaupanesteitä on kuitenkin vääjäämättä luvassa, jos Britannia Mayn tavoitteiden mukaisesti irtautuu täysin EU-tuomioistuimen tuomiovallasta. Kun EUT ei voisi enää tuomita Britanniaa esimerkiksi EU:n finanssisääntöjen rikkomuksista, lienee poliittisesti ja lakien valvonnan kannalta välttämätöntä eriyttää Britannian ja EU:n finanssimarkkinoita toisistaan.

Uusiin kaupanesteisiin sopeutumisessa tullee olemaan riittävästi haastetta, varsinkin jos Lontoo menettää erityisasemansa euroaluetta palvelevana finanssikeskuksena. Siksi ei ole tarvetta joidenkin EU-tahojen kaipaamille, Britanniaan kohdistuville erityisille kostotoimenpiteille, jotka toimisivat pelotteena muille EU-eroa harkitseville maille.

Vaikka EU-lainsäädäntö jäisikin Mayn tavoitteen mukaisesti Britanniassa aluksi voimaan, vallansiirto Britannian parlamentille merkitsisi luonnollisesti sitä, että tämä voisi purkaa EU:n perintönä saatua sääntelyä. Konservatiivipuolueen sisällä olisi varmasti paineita ryhtyä purkamaan esimerkiksi EU:ssa sovittua työlainsäädäntöä, vaikka May puheessaan ilmoitti haluavansa päinvastoin vahvistaa maansa työntekijöiden lakisääteistä turvaa.

EU:n vapaakauppasopimuksiin on tavanomaisesti sisällytetty pykälä jonka mukaan työlainsäädäntöä ei saa heikentää kaupan edistämiseksi. Tämän kaltaisella kirjauksella voitaisiin evätä itsenäiseltäkin Britannialta oikeus heikentää työntekijöidensä suojaa ja ehkäistä siten Britannian ja EU:n välistä sosiaalista polkumyyntiä.

EU ja Britannia hyötyvät molemmat läheisistä taloudellisista ja poliittisista suhteista, joten toivon mukaan tulevat neuvottelut voidaan käydä hyvässä hengessä. Mayn asettamat tavoitteet antavat siihen hyvät lähtökohdat.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi