2007

18.12.2007 20.55

EYT:n tuomio Ruotsin Laval-jutussa aiheuttanee muutoksia Ruotsin työmarkkinajärjestelmään

Palkansaajajärjestöjen EU-edustuston tiedote 18.12.2007


Euroopan yhteisöjen tuomioistuin EYT tuomio Laval-jutussa on pettymys Ruotsin ammattiyhdistysliikkeelle ja aiheuttaa muutoksia sekä työehtosopimustoimintaan että siihen miten maassa säädetään vähimmäistyöehtojen määräytymisestä. Muutoksia tultaneen tekemään ainakin Ruotsin lähetettyjä työntekijöitä koskevaan lakiin sekä myötämääräämislakiin. Tuomio löytyy myös alla olevasta linkistä.

EYT antoi Laval-tuomionsa (C-341/05) tiistaina 18.12.2007 viikko Suomen Viking-jutun tuomion (C-438/05) jälkeen. Jutut käsiteltiin tuomioistuimen suuressa kokoonpanossa yhdessä. Myös tuomioiden odotettiin tulevan samana päivänä, vaan toisin kävi. Vastoin ennakko-odotuksia tuomioistuin poikkesi myös julkisasiamiehen ratkaisuehdotuksesta Ruotsin kannalta keskeisessä kysymyksessä. Eli siitä voidaanko lähetettyjen direktiivi vähimmäispalkan määräytymisen osalta laittaa täytäntöön ruotsalaisella mallilla.

Ruotsin järjestelmä perussopimuksen ja direktiivin vastainen

Tuomiossa tulkittiin EY-sopimuksen palvelujen vapaata liikkuvuutta koskevaa 49 artiklaa ja lähetettyjen direktiivin 3 artiklaa, jossa määrätään lähetettyjen työntekijöiden vähimmäistyöehdoista, mm. työaikakorvauksista, vuosilomista ja vähimmäispalkoista. Niitä on sovellettava myös lähetettyyn työntekijään.

EYT katsoi, että Ruotsissa vallitsevan kaltaisessa tilanteessa nämä perussopimuksen ja direktiivin säännökset estävät ammattiliittoa työtaistelutoimin painostamasta toiseen jäsenvaltioon sijoittautunutta palvelujen tarjoajaa neuvottelemaan lähetetyille työntekijöille maksettavista palkoista. Palvelujen tarjoajaa ei myöskään Ruotsin kaltaisessa tilanteessa saa painostaa liittymään työehtosopimukseen, jonka tarjoamat eräät edut ovat suotuisampia kuin lähetettyjen direktiiviä täytäntöön panevassa lainsäädännössä tai koskevat muita etuja kuin mistä on kyse direktiivin 3 artiklassa. Tuomiossa viitataan mm. lain edut ylittäviin tai muihin järjestelyihin (esim. erityinen rakennuslisä, ryhmähenkivakuutus, palkkojen tarkastusmaksu - ks. tuomion kohta 83).

Lavalin tapauksen käytännön faktat

Lavalin jutussa oli kysymys siitä, että latvialainen yritys Laval lähetti rakennustyöntekijänsä Ruotsiin rakentamaan Vaxholmin koulua, jonka rakennusurakan samojen omistajien Ruotsiin rekisteröity tytäryritys oli voittanut. Ruotsin rakennusliitto vaati Lavalia noudattamaan rakennusalan työehtoja ja solmimaan maan käytännön mukaisen liityntäsopimuksen alan työehtosopimukseen. Vastaavan sopimuksen ruotsalaiset ammattiliitot neuvottelevat kotimaisten järjestäytymättömien yritysten kanssa. Kun Laval ei sopimukseen suostunut, liitto julisti yrityksen työt saartoon, joita myöhemmin tuki myös Ruotsin sähköliitto. Neuvotteluvaiheessa Laval oli myös keksinyt solmia kotimaassaan rakennusalan liiton kanssa työehtosopimuksen, johon yritys vetosi.

Tuomion perusteella voi todeta, että erityiseksi ongelmaksi asiassa muodostui Ruotsin työehtosopimusjärjestelmä, johon ei haluttu tehdä muutoksia silloin kun maassa pantiin täytäntöön lähetettyjä työntekijöitä koskeva direktiivi. Ruotsissa säädettiin saman tapainen laki lähetetyistä työntekijöistä kuin Suomessakin. Lähetetylle työntekijälle maksettavasta vähimmäispalkasta ei kuitenkaan lakiin otettu mitään säännöstä. Ruotsissa ei ole Suomea vastaavaa yleissitovien työehtosopimusten järjestelmää. Lähetetyn työntekijän palkkaus jätettiin määräytymään alan työehtosopimusten mukaisesti edellä selostetulla järjestelmällä, jossa kunkin palveluja tarjoavan työnantajan kanssa pyritään neuvottelemaan liityntäsopimus alan työehtosopimukseen.

Ruotsalaisen järjestelmän mukaan noudatettava palkkataso ei selviä suoraan alan työehtosopimuksesta. Sopimukseen sitoutumisen jälkeen ammattiliitto neuvottelee paikallisesti yrityksen kanssa periaatteet, joiden mukaan lopulliset palkat määräytyvät ottaen huomioon mm. työntekijöiden pätevyys ja työn vaativuus. Tuomiossa todetaan, että tällaisessa järjestelmässä työnantajat "voivat tulla työtaistelutoimien johdosta pakotetuiksi neuvottelemaan määrittelemättömän ajan ammattiliittojen kanssa siellä, missä palvelut tarjotaan" (tuomion kohta 100).

Ruotsin erityispiirteet pidettävä mielessä tapausta luettaessa

Edellä mainittu lopputulos eli Lavalin tapauksen työtaistelujen EY-oikeuden vastaisuus on kiinnostava ja sen voi ymmärtää vain Ruotsin tapauksen erityispiirteiden kautta.

Tärkeä seikka on, että tuomion perusteluissa EYT tunnustaa, että oikeus ryhtyä työtaistelutoimiin on perusoikeus ja erottamaton osa yhteisön yleisiä oikeusperiaatteita. Työtaistelutoimilla voidaan rajoittaa vapaata liikkuvuutta. Perusoikeuden käyttämiselle voidaan kuitenkin asettaa tiettyjä rajoituksia. Palvelujen tarjoamisen vapautta koskeva rajoitus voidaan hyväksyä, jos sillä pyritään oikeutettuun tavoitteeseen ja se on perusteltavissa yleistä etua koskevista pakottavista syistä ja kun toimilla ei ylitetä sitä mikä on tarpeen tavoitteen saavuttamiseksi. Tässä kohden tuomioistuin korostaa, että tavoite suojata työntekomaan työntekijöitä sosiaaliselta polkumyynniltä, voi olla yleistä etua koskeva pakottaa syy (tuomion kohta 103) ja periaatteessa oikeuttaa työtaistelun (tuomion kohta 107) . Ja lisäksi että työntekomaan ammattiliiton aloittama työmaita koskeva saarto, jolla pyritään takaamaan työehdot ja -olot, jotka on vahvistettu tietylle tasolle, kuuluu työntekijöiden suojelua koskevan tavoitteen piiriin.

Ammattiliitot katsoivat Lavalin tapauksessa, että saarron päämääränä oli työntekijöiden suojelu. Perusteluissaan EYT kuitenkin katsoi, että rakennusalan liityntäsopimuksen solmimiseen liittyvät erityiset velvoitteet aiheuttavat sen, että työtaistelutoimia ei voi perustella työntekijöiden suojelulla. Palveluja lähettävä työnantaja on nimittäin velvollinen noudattamaan työntekomaan vähimmäissuojaa koskevia ydinsääntöjä. Jäsenvaltiot voivat vaatia työntekijöitä lähettäviä yrityksiä noudattamaan vähimmäispalkkaa koskevia sääntöjään "asianmukaisia keinoja käyttämällä" (tuomion 109 kohta).

Ruotsin tilanteen kaltaisia työtaistelutoimia ei kuitenkaan voida perustella työntekijöiden suojeluun liittyvän yleistä etua koskevan tavoitteen nojalla "silloin, kun palkkaneuvottelut, joihin niillä pyritään painostamaan toiseen jäsenvaltioon sijoittautunutta yritystä, liittyvät kansalliseen asiayhteyteen, jolle on leimaa-antavaa sellaisten kaikenlaisten säännösten puuttuminen, jotka ovat riittävän täsmällisiä ja joista voidaan saada riittävän helposti selkoa, jotta ei tehtäisi tällaiselle yritykselle käytännössä mahdottomaksi tai suhteettoman vaikeaksi määrittää, mitä velvollisuuksia sen on noudatettava vähimmäispalkan osalta" (tuomion 110 kohta).

EYT vastasi ennakkoratkaisussaan myös kysymykseen Ruotsin myötämääräämislain erään säännöksen sisällöstä eli niin sanotusta Lex Britannica -muutoksesta. Tuomioistuin katsoi, että EY-oikeuden vastaista oli myös se, että Ruotsissa saa syrjäyttää työtaistelutoimin ulkomaisen työehtosopimuksen, mutta ei kansallista työehtosopimusta. Asiaa käsitellään seuraavaksi Ruotsin työtuomioistuimessa AD:ssa. Myös tämä tuomion kohta johtanee lakimuutoksiin.

Lavalin tuomion vaikutukset rajoittuvat pääosin Ruotsiin

Laval-tuomion kielteiset vaikutukset rajoittuvat pääosin Ruotsin työmarkkinajärjestelmään, johon joudutaan tekemään muutoksia. Yleisempää, ja ensilukemalta kielteistä, vaikutusta saattaa tulla tuomiossa otetusta
tulkinnasta lähetettyjen direktiivin vähimmäisluonteesta. Tuomioistuin näyttää tällä kohden sivuuttaneen pohdinnassaan rakennusalaa koskevan direktiivin erityissääntelyn. Rakennusalallahan direktiivi suoraan kattaa myös lakia paremmat työehtosopimusmääräykset.

Muilta osin voidaan arvioida, ennen perusteellisempaa analyysiä, että Suomen  kannalta ei Laval-tuomio aiheuta ongelmia. Ruotsalaisten ongelma lähetettyjen työntekijöiden direktiivin vähimmäispalkkasuojan soveltamisen kannalta oli viime kädessä se, että maassa ei ole Suomea vastaavaa työehtosopimusten yleissitovuusjärjestelmää.

EYT toisti Vikingissä esiin tulleet tärkeät periaatteelliset kantansa

Tuomioistuin pysyi Lavalin tuomiossa, tietenkin, Viking-jutussa lausumiensa periaatteellisten ja tärkeiden kantojensa takana. EYT tunnusti, että työtaisteluoikeus on perusoikeus. Tärkeätä on, että tuomioistuin totesi myös, ettei yhteisö ole vain taloudellinen sisämarkkina, vaan sillä on myös tavoite edistää sosiaalisia päämääriä. Markkinavapauksia on tasapainotettava yhteisön sosiaalipolitiikan tavoitteilla, mm. pyrkimyksellä parantaa elin- ja työoloja. Yritykset eivät siten voi käyttää liikkumisen vapauksiaan työehtoja huonontaakseen. Vapaata liikkuvuutta voidaan rajoittaa, jos se johtaa työntekijöiden etujen heikentymiseen. Työntekijöiden suojelua toteuttava työtaistelu on EY-oikeuden kannalta hyväksyttävä. Työtaistelun aiheuttaman hyväksyttävän rajoituksen kriteerinä tuomioistuin soveltaa suhteellisuusperiaatetta (tuomion kohta 101).

Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus

Tapauksessa julkisasiamies Mengozzin  ratkaisuehdotus päätyi siihen, että Ruotsin Rakennusliitolla oli Sähköliiton tukemana oikeus käyttää työtaistelutoimia (saarto tukitoimineen) painostaakseen latvialaisyrityksen solmimaan rakennusalan työehtosopimuksen ehdot täyttävän työehtosopimuksen. Edellytyksenä on, että työtaistelutoimet ovat perusteltavissa yleistä etua koskevilla syillä, kuten työntekijöiden suojelulla ja sosiaalisen polkumyynnin estämisellä, eikä niitä käytetä näiden päämäärien saavuttamisen kannalta suhteettomalla tavalla. Edellä mainittu suhteellisuusperiaatteen soveltaminen pohjautuu aikaisempaan oikeuskäytäntöön, jonka mukaan se toimii ainoastaan eräänlaisena varaventtiilinä ns. sosiaalista protektionismia vastaan, estäen esim. työtaistelutoimet, joilla vaadittaisiin lähetetylle työvoimalle korkeampia etuja kuin kotimaiselle työvoimalle.

Lavalin jutun ratkaisu löytyy alla olevalta EYT:n nettisivulta:

http://curia.europa.eu/jurisp/cgi-bin/form.pl?lang=FI&Submit=Rechercher$docr
equire=alldocs&numaff=C-341/05&datefs=&datefe=&nomusuel=&domaine=&mots=&resm
ax=100


--
Jorma Rusanen
Director
The Finnish Trade Unions Representation to the EU
FinUnions (KEY-Finland)
Boulevard du Roi Albert II, 5
B-1210 Brussels - Belgium
Tel +32 2 203 12 38
Fax +32 2 203 11 37
Mobile +358 40 5485661
jrusanen@fin.etuc.org / www.finunions.org


     


Palaa otsikoihin