2009

9.12.2009 17.29

Ennakkotietoja Eurooppa-neuvostosta


Palkansaajajärjestöjen EU-edustuston tiedote 9.11.2009



Ensimmäinen Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeinen Eurooppa-neuvosto kokoontuu 10.-11.12. Brysselissä. EPN:n uusi puheenjohtaja Van Rompuy ei kuitenkaan johda kokouksessa puhetta, vaan osallistuu siihen tarkkailijana. Tarkkailemaan pääsee myös uusi korkea edustaja paronitar Ashton. Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta on nimittäin sovittu, että istuva puheenjohtajamaa hoitaa kautensa loppuun vanhan kaavan mukaan. Näin nuijan varressa heiluu vuoden loppuun asti Ruotsin pääministeri Fredrik Reinfeldt ja sitten vasta ryhtyy pysyvä puheenjohtaja johtamaan neuvostoa.

Suomessa kuulemma keskustellaan paljon ns. lautasongelmasta. Lissabonin sopimus säätää kuitenkin yksikäsitteisesti, että Eurooppa-neuvostossa on yksi edustaja/jäsenmaa. Edustaja on joko hallituksen TAI valtion päämies. Tähänastinen käytäntö, jossa sekä pääministeri että presidentti ovat olleet joskus mukana, ei siis enää ole mahdollinen. Tämä on myös EU:n neuvoston oikeudellisen palvelun näkemys. Suomen siis pitää kyetä itse päättämään kumpi osallistuu. Tarvittaessa voidaan päättää, että neuvoston jäsenen tueksi tulee ministeri. Tämä on useimmiten ulkoministeri, mutta kyseeseen voi tulla myös ao. substanssiministeri, mikäli neuvostossa käsitellään hänen alansa asioita. Avustavien ministerien rooli sekä se, mihin kokouksiin he osallistuvat, on vielä tarkemmin sopimatta.

Suomen lautaskeskustelu näyttää kytkeytyvän perustuslain uudistamiseen ja kysymykseen presidentin valtaoikeuksista. Sitä pitäisi nyt osata käydä henkilöimättä asioita liiaksi. Olisi myös hyvä kytkeä mukaan kysymys presidentin vaalitavasta. Mikäli presidentin valtaoikeuksia halutaan kaventaa, olisi loogista siirtää hänen valintansa eduskunnalle. Suoraa kansanvaalia harrastetaan maissa, joissa presidentillä on valtaa (Ranska, USA). Suomen ei ehkä kannattane olla ainoa maa maailmassa, joka valitsee seremoniamestarin suoralla, kaksivaiheisella kansanvaalilla. Mikäli presidentillä on valtaa, on kansanvaalin käyminen toki silloin demokraattista ja järkevää.

Sinänsä EPN:n kokous sujunee ilman suurta dramatiikkaa. Institutionaalisista kysymyksistä esillä on mm. ulkosuhdehallinnon pystyttäminen. Punaisen paronittaren pitäisi tehdä tästä esitys huhtikuun lopulla.

Talouskriisiä koskien joudutaan pohtimaan yhä heikkenevää työllisyystilannetta. Myös exit-strategioista keskustellaan. Niitä voitaneen ajatelle toimeenpantavaksi aikaisintaan 2011. Suomen kannalta on tärkeää, että näitäkin toimia koordinoidaan. Tämä  erityisesti siitä syystä, että meidän suhdannesyklimme näyttää kulkevan muita jäljessä. Väärin ajoitetut toimet saattaisivat tällöin tehdä pahaa jälkeä. EPN keskustelee myös Lissabonin strategian jatkosta. Uusi komissio tulee antamaan asiasta tiedonannon ja toimenpiteistä on tarkoitus päättää ensi kevään Eurooppa-neuvostossa. Neuvosto hyväksyy myös ns. Tukholman ohjelman sekä keskustelee tilanteesta Kööpenhaminan ilmastokokouksessa.

Laajentuminen on myös asialistalla. Turkin kanssa neuvottelutilanne on vaikea. Vastahankaa on molemmilla puolilla. Erityisen hankala on Kyproksen tilanne. Tästä huolimatta yksi uusi neuvotteluluku (ympäristö) pyritään avaamaan ennen joulua. Makedonian jäsenyysneuvottelujen käynnistämisen ehtona on nimikysymys. Kreikan ja FYROMin (Former Yugoslav Republic of Macedonia) pitäisi saada kysymys ratkaistua kevään aikana. Kreikka vaatii Makedonian nimen muuttamista, koska sillä on samanniminen maakunta. Islannin jäsenyysneuvottelut saataneen alkuun ensi vuoden alussa.
--
Ari Åberg
Director
The Finnish Trade Unions Representation to the EU
FinUnions

Boulevard du Roi Albert II, 5
B-1210 Brussels - Belgium
Tel +32 2 201 06 81, +32 2 201 66 62 (direct)
Fax +32 2 203 11 37
Mobile +358 400 504 352, +32 479 952 153
aaberg@fin.etuc.org/www.finunions.org




Palaa otsikoihin