2009

18.12.2009 13.54

Uudella EU 2020 –strategialla aiotaan jatkaa Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian toteuttamista


Palkansaajajärjestöjen EU-edustuston tiedote 18.12.2009

Komissio käynnisti marraskuun lopussa julkisen kuulemisen tulevasta EU 2020 -strategiasta. Siinä on kyse vuonna 2000 käynnistetyn Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian jatkosta. Komission puheenjohtaja Jose Maria Barroson mukaan kyseessä olisi EU:n yhteinen toimintasuunnitelma, jolla EU voisi selviytyä talouskriisistä menestyksekkäästi ja nopeuttaa siirtymistä "uuteen kestävään markkinatalouteen". EU 2020 –strategiaa laadittaessa aiotaan kuulemisasiakirjan mukaan ottaa oppia nykyisen strategian toteuttamisen kokemuksista ja virheistä.

Komissio antoi 24.11.2009 kuulemisasiakirjan "Tulevaa EU 2020 -strategiaa koskeva kuuleminen". Kuuleminen asiakirjasta on avoinna 15.1.2010 asti. Valmisteluasiakirjan (KOM 2009 647) tarkoitus on visioida Euroopan suuntaa seuraavalle 10 vuodelle. Asiakirjan mukaan strategia pyrkii saattamaan Euroopan ulos talouskriisistä kohti kestävää sosiaalista markkinataloutta sekä älykkäämpää ja vihreämpää taloutta, jossa hyvinvointia luotaisiin innovaatioiden avulla. Yksikään jäsenvaltio ei voi vastata haasteisiin yksin. Yhteinen visio on asiakirjan mukaan kaikille merkityksellinen, vaikka laajentuneessa EU:ssa jäsenvaltioiden kehitysaste vaihtelee.

Komissio aikoo tehdä alkuvuodesta 2010 ehdotuksen, jonka pohjalta viisivuotinen strategia voitaisiin käynnistää jo kevään 2010 Eurooppa-neuvostossa tai viimeistään kesän huippukokouksessa.

Lissabonin strategia edennyt lenkaten

Nykyistä Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategiaa on välitarkistettu ja sen uusin vaihe vuosille 2008-2010 hyväksyttiin maaliskuun huippukokouksessa 2008. Nyt on siis meneillään valmistautuminen 2010 jälkeiseen aikaan.

Lissabonin huippukokouksessa 2000 Euroopan unionille yritettiin asetettaa selkeä päämäärä, joka olisi tullut saavuttaa vuoteen 2010 mennessä. EU:sta oli strategiapapereiden mukaan tuleva maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenenisi ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

Päämäärän saavuttamiseksi laadittiin kokonaisvaltainen strategia, jonka tavoitteena oli valmistella siirtymistä tietoon perustuvaan talouteen ja yhteiskuntaan toteuttamalla parempaa tietoyhteiskunta- ja T&K-politiikkaa, nopeuttamalla kilpailukykyä ja innovaatiota edistävää rakenneuudistusprosessia ja toteuttamalla sisämarkkinat. Tavoitteena oli myös nykyaikaistaa Euroopan sosiaalista mallia, investoida ihmisiin ja torjua sosiaalista syrjäytymistä.

Lissabonin strategiaa on pidetty loistavana paperina. Sen ainoa ongelma oli, että sellaiseksi se myös on jäänyt - paperiksi. EU:n jäsenmaiden sitoutuminen strategiaan on ollut heikkoa ja yhteinen solidaarisuus ja yhteiset pyrkimykset ovat pakanneet jäämään taka-alalle. Lissabonin strategia ja sen toteutus ontui myös sosiaalisen ulottuvuuden osana. Komission pyrki työelämän joustavuudella eli joustoturvalla vahvistamaan strategian täytäntöönpanoa. Joustoturvapolitiikka lähti ensin väärille raiteille, joilta se vihdoin parlamentinkin avustuksella saatiin ohjattua siivommille raiteille.

Lissabonin strategiaan kytkeytyy myös sääntelyn parantaminen, jonka osalta komissio on käynnistänyt paremman lainsäädännön hankkeen. Siinä sääntelyä pyrittäisiin kehittämään vähentämällä hallinnollista taakkaa, parantamalla lainsäädännön laatua yksinkertaistamalla ja selkeyttämällä sitä. Tämäkin hanke kärsii epätasapainoisuudesta.

Viimeksi komission asettama ns. Stoiberin korkean tason työryhmä heikon ja vinon valmistelun pohjalta on yritysten hallinnollisen taakan vähentämiseksi tehnyt ehdotuksia, jotka uhkaavat EU:n työelämän säännöksiä työnantajien tiedonantovelvoitteiden osalta ja erityisesti työntekijöiden työturvallisuutta. Stoiberin konsulttivetoisissa selvityksissä, joita ei ole uskallettu edes julkistaa, unohdettiin, että työturvallisuuteen ja työterveyteen liittyvät hallinnolliset kustannukset vähentävät kokonaiskustannuksia juuri direktiivien ja lakien asettamien velvoitteiden ansiosta.

Kritiikistä huolimatta puheenjohtaja Barroso on uhmakkaasti, ainakin tässä vaiheessa, ilmoittanut komission etenevän Stoiberin työryhmän ehdotuksien suunnassa. Komissio antoi 22.10. toimintaohjelman, jonka tarkoituksena on vähentää tietojenantovelvoitteita yrityksissä.

EU 2020 –strategian keskeiset prioriteetit

EU 2020 –strategiasta siis tulee nykyisen Lissabonin strategian seuraaja. Valmisteluasiakirjassa komissio ilmoittaa, että uusi strategia pohjautuu "saavutuksiin, joita Lissabonin strategia on tuottanut kasvua ja työpaikkojen luomista edistävänä kumppanuutena". EU 2020 –strategian on tarkoitus uudistaa Lissabonin strategiaa niin, että voidaan vastata uusiin haasteisiin. Strategian toteuttamisen edessä on runsaasti esteitä ja haasteita. Valmisteluasiakirja tunnistaa niistä seuraavat: talous- ja finanssikriiisi ja siitä irtautuminen, älykkäämmän ja vihreämmän talouden kehittäminen, energian, luonnonvarojen ja raaka-aineiden säästäminen, Euroopan väestökehityksen asettamat haasteet, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lisääminen, työttömyyden torjuminen ja sosiaalisen osallisuuden edistäminen, koulutusjärjestelmien uudistaminen, toimivien työmarkkinoiden turvaaminen.

EU 2020 – strategian keskeiset teemat jakautuvat valmisteluasiakirjan mukaan seuraaviin prioriteetteihin:
  1. Lisäarvon tuottaminen käyttämällä osaamista kasvun perustana (koulutus, tutkimus, innovointi, luovuus, digitaalitalouden mahdollisuudet).
  2. Uusien mahdollisuuksien antaminen ihmisille osallistavassa yhteiskunnassa (sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta huolehtiminen, puitteet työelämän muutosten järjestämiseksi ja tukemiseksi, joustoturvan hyödyntäminen täysimääräisesti, taitojen kehittäminen, köyhyyden ja syrjäytymisen vähentäminen, itsenäinen ammatinharjoittaminen vaihtoehdoksi).
  3. Kilpailukykyisen, verkottuneen ja vihreämmmän talouden luominen (raaka-aineiden tehokkaampi ja tuottavampi käyttö, parannetut liikenne- ja energiainfrastruktuurit, integroitu teollisuuspolitiikkaa, valtiontukipolitiikka teollisuuden rakenneuudistuksessa, ilmastonmuutoksen ja engergian tavoitteet).
Strategian toteuttamisen lähtökohtana on asiakirjan mukaan onnistunut irtautuminen talouskriisistä. Suurimpana haasteena on tukea kysyntää lyhyellä aikavälillä finanssipolitiikan keinoin ja tarve palauttaa julkisen talouden kestävyys ja makrotaloudellinen vakaus.

Miten EU 2020 –strategiaa muovataan

Nyt annettu valmisteluasiakirja esittää eräitä suuntia, se ei ole vielä tippaakaan konkreettinen ja se ontuu sosiaalisen ulottuvuuden osalta.

Komission jatkovalmistelun ja kuulemisen avoitteena on tarkemmin määritellä Lissabonin strategian jatkostrategia siten, että siitä voidaan komission tiedonannon ja Euroopan parlamentin käsittelyn pohjalta tehdä päätökset tai ainakin keskustella ensi kevään Eurooppa-neuvostossa. Komissio, ainakin tässä vaiheessa, pyrkii kuitenkin siihen, että viisivuotinen strategia voitaisiin käynnistää jo kevään Eurooppa-neuvostossa. Neuvoston päätelmät asiasta on tarkoitus hyväksyä viimeistään kesäkuun Eurooppa-neuvostossa.

Komissio siis valmistelee virallista tiedonantoa eli yksityiskohtaista ehdotusta uudeksi strategiaksi maaliskuun huippukokoukseen. Tiedonannossa komissio aikoisi esittää sekä toimet, joita sen mielestä olisi toteutettava kansallisella tasolla, että seikkaperäiset toimintaehdotukset, joita komissio ehdottaa yhteisön tasolla.

Euroopan parlamentin rooli EU 2020 –strategian muokkaajana tulee olemaan tärkeä. Parlamentilla on mahdollisuus esittää näkemyksensä strategiasta, arvioida ehdotusten toteuttamiskelpoisuutta ja korjata komission esitysten mahdolliset epätasapainoisuudet ennen Eurooppa-neuvoston kevään kokousta.

Myös Euroopan työmarkkinaosapuolten rooli on tärkeä. Sekä Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY että sen kansalliset jäsenjärjestöt antavat omat lausuntonsa strategian suunnista ja toteuttamisesta.

Eurooppa-neuvosto siten tehnee jo maaliskuun tai viimeistään kesäkuussa huippukokouksessa päätöksensä tiedonannon ja Euroopan parlamentin sekä kansallisten parlamenttien käsittelyjen pohjalta.

Toteutustapa lienee sama kuin Lissabonin strategian yhteydessä. Strategiaa on tarkoitus toteuttaa kumppanuuden pohjalta. Eurooppa-neuvoston päätelmissä sovitaan päätavoitteista ja määritellään niitä koskevat poliittiset toimet, joita EU ja jäsenvaltiot toteuttavat yhdessä. Hyväksyttävillä yhdennetyillä suuntaviivilla korvataan nykyiset Lissabonin strategian suuntaviivat. Näiden pohjalta jäsenvaltiot sitten valmistelevat omat viisivuotiset kansallisen ja alueellisen tason toteutusohjelmansa, joissa otetaan huomioon kunkin maan erilaiset tilanteet ja lähtökohdat. Jatkossa komissio seuraa ja lisäksi kevään huippukokouksessa tarkastellaan vuosittain ohjelman etenemistä EU:n ja kansallisella tasolla. Eurooppa-neuvosto ja neuvoston eri kokoonpanot huolehtisivat politiikojen integroinnista ja ohjaisivat jäsenvaltioiden ja EU:n välisiä suhteita.

Euroopan parlamentti tenttasi Barrosoa EU 2020 -strategiasta

Euroopan parlamentin joulukuun täysistunnossa tiistaina 15.12. komission puheenjohtajan kyselytunnilla keskusteltiin myös EU 2020 –strategiasta. Puheenvuoroissa korostettiin muun muassa innovatiivisempia julkisia hankintoja ja pk-yritysten kansainvälistymismahdollisuuksien lisäämistä. Esiin nousi myös huoli pienten jäsenmaiden tutkimuslaitosten yksityisestä rahoituksesta ja autoteollisuuden siirtymisestä Kiinaan. Suomen Liisa Jaakonsaari (S&D) nosti esiin komission keinot valvoa jäsenvaltioiden velvoitteiden täyttymistä ja Carl Haglund (ALDE) korosti kansallisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen (T&K-rahoitus) organisointia.
 
Kysymyksissä Barrosolle tuotiin esille myös nykyisen strategian toteuttamisen vaikeuksia. Jaakonsaari epäili, onko komissiolla tarpeeksi keppiä ja porkkanaa taikka halua käyttää niitä, jotta jäsenvaltiot toteuttaisivat tarvittavat talouspolitiikan toimet. Jaakonsaari myös tiedusteli, aikooko komissio käyttää EU-sopimuksen artiklaa 121, jonka mukaan komissio voi antaa jäsenvaltiolle varoituksen, mikäli sen talouspolitiikka ei ole sovittujen talouspolitiikan suuntaviivojen mukaista tai vaarantaa talous- ja rahaliiton moitteettoman toiminnan. Vastauksessaan Barroso muisteli aikaisemmin jäsenvaltioiden päätäntävallassa olevien asioiden koordinaation olleen hankalaa esim. sosiaalisissa kysymyksissä, mutta totesi EU:n pysyvän puheenjohtajan haluavan keskustella asiasta helmikuussa. Vastauksessaan Haglundille T&K-rahoituksen kansallisesta organisoinnista Barroso totesi aikovansa ottaa huomioon jäsenmaiden erityisolosuhteet ja asettaa tavoitteet sen mukaan.
 
Komission valmisteluasiakirja EU 2020 -strategiasta:

http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2009:0647:FIN:FI:PDF

Linkki komission julkiseseen konsultaatioon EU 2020 -ohjelmasta:

http://ec.europa.eu/dgs/secretariat_general/eu2020/consultation_fi.htm

Lähteenä käytetty myös Eduskunnan erityisasiantuntijan toimiston EU-katsausta 17.12.2009:

http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/eduskunta/eduskuntatyo/euasiat/katsaukset.htx

Stoiberin työryhmän työtä on käsitelty myös edustuston tiedotteissa 6.11. ja 18.12.2009
--
Jorma Rusanen
Director
The Finnish Trade Unions Representation to the EU
FinUnions (KEY-Finland)
Boulevard du Roi Albert II, 5
B-1210 Brussels - Belgium
Tel  +32 2 201 06 81; +32 2 203 12 38 (direct)
Fax +32 2 203 11 37
Mobile +358 40 5485661;  +32 479 95 21 49
jrusanen@fin.etuc.org / www.finunions.org



Palaa otsikoihin