2010

25.11.2010 17.46

Innovaatiounioni tähtää maailmanluokan kehitykseen

EU:n innovaatiounionihankkeen taustalla on huoli EU:n tutkimus- ja kehityspanostusten pienentymisestä maailmanlaajuisessa vertailussa. Yksityisen rahoituksen määrä on laskenut niin EU-alueella kuin USAssakin samalla kun se on nousussa Kiinassa. Tosin Kiinan lähtötasokin on alhaisempi. Komission resepti on houkutella uusia investointeja paremman tuen ja kehittyneempien tukirakenteiden avulla.

Talouskriisin aikana menetettiin EU-alueella kuusi miljoonaa työpaikkaa ja bruttokansantuote pieneni 1000 miljardilla eurolla. Jos tutkimukseen ja tuotekehitykseen satsataan kolme prosenttia BKT:stä, voidaan luoda 3,7 miljoonaa uutta työpaikkaa. BKT:n vuosittainen kasvu olisi tällöin noin 800 miljardia vuoteen 2025 mennessä. Lissabonin tavoitteiden mukaisesti kaikki EU:n jäsenmaat nostivat panostuksiaan t&k-sektorilla, joskaan viisi suurinta jäsenmaata ei päässyt tavoiteltuun kolmeen prosenttiin.

Komission ajatuksena on nyt vahvistaa tietopohjaa sekä saada hyvät ideat markkinoille. Yliopistojen yhteistyötä yrityselämän kanssa halutaan lisätä ja näin työllistettäisiin jopa miljoona uutta tutkijaa. Tutkijat halutaan siis paremmin tekemisiin tosielämän kanssa, mutta pelkiksi konsulteiksi heitä ei haluta alistaa. Kysymys on vuorovaikutuksen lisäämisestä sekä tarjonnan ja kysynnän paremmasta kohtaannosta. Tavoitteen saavuttaminen vaatii parempia rahoitusinstrumentteja erityisesti pk-yrityksille, jotka eivät tahdo löytää haluamaansa nykyisestä viidakosta. Edessä onkin rahoituslähteiden ja tavoitteiden radikaali yksinkertaistaminen vuoteen 2014 mennessä. Pontimena on tieto siitä, että esimerkiksi Euroopan investointipankin (EIB) panostusten lasketaan palautuvan 15-kertaisina.

Rakennerahastoista apua t&k-toimintaan

Rakennerahastoissa on tutkimukseen ja innovaatioihin korvamerkittyjä varoja 86 miljardin euron verran vuoteen 2013 saakka. Näillä rahoilla haluttaisiin tukea erityisesti palveluinnovaatioita. Komission nyt keskusteluun tullut asiakirja ei kuitenkaan käsittele tätä aluetta. Innovaatiokumppanuuksilla halutaan tilkitä aukkoja, joita on tutkimuksen ja markkinoiden välillä. Jos tavoitteet ja päämäärä ovat yhteiset, ei komission mielestä pitäisi arkailla hakeutua yhteistyöhön.

Komissio on myös havainnut, että avoimesta innovaatiosta puhutaan enemmän kuin mitä sitä tehdään. Optimitilanteessa noudatettaisiin periaatetta ”mitä itse et tarvitse, anna muille; saat vastaavasti muilta takaisin”. Tavoitteen toteutumisen tiellä on kuitenkin vielä joitakin esteitä. Patenttilainsäädännön ongelma näyttää kilpistyvän kieliriitaan, eivätkä standarditkaan vielä pelitä täysin. Esimerkiksi videokonferenssit eivät toimi kunnolla erilaisten systeemien vuoksi.

Ensi vuosi on ajatuksen etenemisen kannalta merkittävä, sillä Eurooppa-neuvoston, parlamentin ja jäsenmaiden täytyisi silloin käydä keskustelu innovaatiounionista. Mikäli asiassa voidaan edetä joutuisasti, olisi myös toimeenpanon käynnistys jo vuonna 2011. Unionin ulkopuolisten maiden kanssa havitellaan yhteistyötä. Esimerkiksi Intia on kiinnostunut veteen liittyvästä yhteistyöstä.

Reijo Paananen


Palaa otsikoihin