2010

11.11.2010 11.45

Kolme direktiiviä EU-alueelle työhön tulemisesta

EU:ssa on valmisteilla kolme direktiiviä, joilla määritellään unionialueen ulkopuolelta työhön tulevien asemaa. Yhdistelmälupadirektiivin, sekä kausityöntekijöitä ja yritysten sisäisiä siirtoja koskevien direktiivien yhteinen ongelma on, että ne eivät edistä työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua ja ovat näin hankaloittamassa mahdollisuutta valvoa työehtoja.

Neuvoston direktiivi kolmansien maiden kansalaisille jäsenvaltion alueella oleskelua ja työskentelyä varten myönnettävää yhdistelmälupaa koskevasta yhden hakemuksen menettelystä sekä jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevien kolmansista maista tulleiden työntekijöiden yhtäläisistä oikeuksista (puitedirektiivi) on EU:n tasolla nyt kolmikantaneuvotteluvaiheessa. Direktiivi tulee päätettäväksi EU:n parlamentin täysistuntoon 7.12.2010. Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön EAY:n päätavoite kolmikantaneuvotteluissa on saada työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua koskeva lisäys direktiiviin. Jos tässä onnistutaan, voi EAY harkita direktiivin kannattamista.

Kausityöntekijädirektiiviehdotus ja yritysten sisäisiä siirtoja edistävä direktiivi eivät ole ay-liikkeen hyväksyttävissä nykymuodossaan. Niissä ei kummassakaan taata selkeästi työntekomaaperiaatetta eikä yhdenvertaista kohtelua kolmansien maiden työntekijöille. Kumpikaan direktiivi ei myöskään tunnusta ay–liikettä toimijana eikä huomioi Euroopan työvoiman rakennetta.

Kausityöntekijädirektiiviehdotus ei sisällä seuranta- tai sanktiojärjestelmää työnantajalle, joka hyödyntää kausityöntekijöitä laittomasti. Direktiivissä on myös monia muita puitteita kuten maahanpääsyvaatimuksia ja oleskelua koskevien kohtien epätäsmällisyys.

Yritysten sisäisiä siirtoja edistävä direktiiviehdotusluonnos ei myöskään paranna haavoittuvassa asemassa olevien kolmannen maiden työntekijöiden asemaa, eikä sillä estetä tässä muodossa maahanmuuttopolitiikkaa, joka mahdollistaa kahden kerroksen työväen olemassaolon. Myös esimerkiksi direktiiviehdotuksen määritelmät ammatillisesta pätevyydestä ja kokemuksesta saattavat osoittautua tulkinnanvaraisiksi.

Erityisen ongelmallista on, että yritysten sisäisen siirron perusteella maahan tuleviin sovellettaisiin lähetettyjen työntekijöiden oikeuksia. Tämä tarkoittaisi sitä, että jäsenmaissa voidaan tietyillä aloilla työskennellä jopa kolme vuotta eri työehdoilla ja palkalla kuin maassa pysyvästi asuvat työntekijät.

Suomalaiset palkansaajajärjestöt pitävät hyvänä Suomen hallituksen näkemystä, että direktiivin jatkovalmistelun keskiöön nostetaan yksityiskohtaisemmin työoikeutta koskevien määräyksien arviointi suhteessa lähetettyihin työntekijöihin ja vuokratyöhön. Lisäksi Valtioneuvosto on todennut selkeästi, että direktiivin työoikeudellisen säätelyn tulee olla luonteeltaan vähimmäissäätelyä, eikä kansallisiin palkan määritelmiin tai järjestelmiin, joiden perusteella palkat ja työsuhteen ehdot määräytyvät, tule puuttua. Toivottavaa onkin, että Suomen kannaksi muodostuu subsidiariteetti-periaatteen kannattaminen näiden direktiivien osalta.


Palaa otsikoihin