2011

30.11.2011 10.42

EU:n budjetti irti todellisuudesta

Euroopan Unionin budjettikehyksiä valmistellaan vuosille 2014 – 2020 hyvin hankalissa oloissa, koska kukaan ei pysty sanomaan miten meneillään oleva talouskriisi näkyy uuden budjettikauden alussa, totesiprofessori Iain Begg londo School of Economics and political Science yliopistosta. Hän puhui marraskuun lopulla EAY:n tutkimuslaitos ETUI:n kuukausiformissa.

Begg arvosteli myös nykyisten raamien rakennetta, jotka on päätetty vuonna 1988, eli ennen Maastrichtia, ennen euroa ja jolloin jäsenmaita oli vain 12 nykyisen 27 sijaan. Hänen arvionsa mukaan EU:n budjetti on lähinnä poliittinen kompromissi, jolla ei välttämättä ole paljoakaan tekemistä todellisten tarpeiden kanssa.

Budjetin ympärillää häärää tällä hetkellä liikaa toimijoita, mutta samanaikaisesti johtajuutta onliian vähän. Se näkyy ainakin siten, että EU:n toiminnalle asetetut vaatimukset suhteessa myönnettyihin resursseihin (hieman yli 1% alueen BKT:sta) ovat täysin ylimitoitettuja. Tällä hetkellä on päätään nostamassa eräänlainen nettomaksajien kapina, jona tavoitteena onjäädyttää budjetin menot nykytasolle, mikä merkitsee todellisuudessa kulujen leikkaamista.

Begg piti budjettivalmistelun heikkoutena myös sitä, että sillä ei ole juuri muuta ohjausvälinettä kuin EU:n 2020 kasvustrategia. Se ei hänen mukaansa tue tarpeeksi valmistelua.Pitkältiusvan peitossa on kuinka meneillään olevasta talouskriisitä selviydytään, mitä tarkoittaa paljon puhuttu vihertyvä tuotanto ja työelämä sekä millaisen aseman EU saa globalisoituneessa maailman taloudessa.

Maatalouteen edelleen valtaosa rahoista

Beggin mukaan budjetin valmistelussa on edelleen näkyvissä liikaa status quo ajattelua, eli budjetin kulurakennetta ei haluta muuttaa, mikä tarkoittaa maatalouden ylikorostuneen aseman jatkumista. Palkansaajapuolella pidetään tärkeänä, että EU käyttää nykyistä enemmän rahaa koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen, jotta tavoite EU:n hyvistä työpaikoista voi toteutua.

EAY:n kommenttipuheenvuoron käyttänyt Claude Denagternal piti ongelmallisena myös sitä, että rakennemuutoksessa työpaikkansa menettävät maanviljelijät otettaisiin globalisaatiorahaston piiriin. Maatalouteen on paljon muuta rahoitusta, jotenglobalisaatiorahasto pitää säilyttää teollisuuden rakennemuutoksissa työpaikkojensa menettävien auttamiseen.

Erityistähuomiota Begg kiinnitti valuutansiirtoveroon, josta komissio teki aloitteen syyskuun lopulla. Sen avulla on arvioitu katettavan noin 20 % EU:n budjetista. Veron ongelmana Begg piti sitä, että veropohja on aika rajoitettu ja jakautuu epätasaisesti. Tällä hetkellä yli 70% valuutansiirroista tapahtuu Englannissa, mikä myös selittää heidän jyrkän vastustuksensa veron valmisteluun.

Denagternal kommentoi myös valuutansiirtoveroa, joka on alkuinnostuksen jälkeen jo menettänyt hohtoaan. Ensinnäkään se ei merkitse lisätuloja EU:lle, vaan nykyisten tulolähteiden korvaamista uudella. Toiseksi EAY:ssa on huolta aiheuttanut joidenkin jäsenvaltioiden pyrkimys siihen, että valuutansiirtoverolla koottuja varoja käytettäisiin kansallisesti.

Denagternial totesi lopuksi, että kyse ei ole pelkästään siitä kuinka uusi rahoituskehys tukee EU 2020 strategiaa. On välttämätöntä, että kehystä voidaan ohjata myös kansallisesti ja EU-tasolla, ja että palkansaajilla on mahdollisuus vaikuttaa lopputulokseen.

Risto Kousa

FinUnions


Palaa otsikoihin