2011

8.12.2011 13.57

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean täysistunto 7.-8.12.2011

Talous- ja sosiaalikomitea keskusteli talouskriisin ratkaisemisesta ja Puolan puheenjohtajuuskauden tuloksista. Raportissa myös tietoa sähkömagneettisten kenttien aiheuttamien haittojen ehkäisystä, merenkulkijoiden koulutuksesta sekä lapsen oikeuksista.

Keskusteluun ajankohtaisesta tilanteesta johdatti Ranskan talous-, sosiaali- ja ympäristöneuvoston puheenjohtaja Jan-Paul Delevoye. Hänen perussanomansa oli, että lyhytnäköisen kriisiajattelun ohella täytyy katsoa tulevaisuuteen. Tästä vastuu on poliitikoilla, joiden täytyy palauttaa niin kansalaisten kuin markkinoiden luottamus. Delevoyen mukaan valtiot ovat ajatelleet EU:ta rahapussina, eivätkä kokonaisratkaisuna. Kriisin positiivinen puoli on siinä, että enää ei voi huijata Euroopaa eikä kansalaisia.

Delevoye muistutti Euroopan olevan monilla mittareilla maailman johtava alue. Sisäisiä ristiriitoja aiheutuu mm. Saksan ja Ranskan kulttuurieroista (Saksa pelkää inflaatiota, Ranska liittovaltiokehitystä) sekä etelän ja pohjoisen kulttuurieroista (pohjoinen satsaa koulutukseen ja vahvaan talouteen). Unionin perusta on silti vahva mm. euron arvo on laskenut vasta aivan viime aikoina. Ei pidä pelätä (kansallisvaltion) vallan menettämistä, vaan on rakennettava lisää solidaarisuutta, jonka vastapainona on vastuullisuus. On löydettävä tasapaino velan vähentämisen ja kasvun edellytysten turvaamisen välillä. Delevoyen mielestä Euroopan ei pidä nyt käpertyä itseensä, sillä sitä tarvitaan koko ajan enemmän. Ajankohtaisena esimerkkinä hän mainitsi Durbanin ilmastokeskustelut.

Komitean jäsen Leila Kurki (STTK) korosti puheenvuorossaan sosiaalisen ulottuvuuden, investointien ja työllisyyden nostamista politiikan keskiöön. Sisämarkkinoiden integraatiota täytyy edistää, mutta ei ilman sosiaalista ulottuvuutta. Kurjen mukaan julkisella sektorilla on tässä työssä suuri merkitys, mutta työmarkkinaosapuolten ja sosiaalisen vuoropuhelun roolin tulee olla johtoasemassa.

Puolan pj-kauden saldo

Puolan puheenjohtajuuskauden tuloksia esitteli ulkoministeriön Eurooppa-politiikasta ja ihmisoikeuksista vastaava alivaltiosihteeri Grażyna Maria Bernatowicz. Hän painotti, että Lissabonin sopimuksen tuomista rajoitteista huolimatta puheenjohtajavaltio on kyennyt edistämään yhteisiä eurooppalaisia intressejä kansallisten ohi. Painotus on ollut sisämarkkinoiden toimivuuden edistämisessä, kriisin torjunnassa, mahdollisuuksien luomisessa kasvulle ja vauraudelle sekä sosiaaliturvassa. Viimeisestä esimerkeiksi oli valittu kaikkein köyhimpien auttaminen sekä yhteisen maatalouspolitiikan uudistaminen, joka tietysti riippuu myös vuosille 2014-2020 sovittavista rahoituskehyksistä.

Puola on pitänyt lippulaivanaan avointa Eurooppaa niin sisäisesti kuin ulkopolitiikassa. Naapuruuspolitiikkaa on edistetty niin itään kuin etelään. Itäisestä kumppanuudesta järjestettiin Varsovassa huippukokous, jossa luvattiin mm. viisumivapautta, kunhan tietyt ehdot täyttyvät. Venäjä-suhteessa korostui ymmärrettävästi Kaliningradin läpikulkuliikenne Puolan kautta sekä alueen muu kehittäminen. Eteläisten naapureiden kanssa on edistetty kansanvaltaa ja demokratisoitumista. Näissä toimijaksi mainittiin erityisesti ulkoasioista vastaava korkea edustaja (s.o. Catherine Ashton).

 Laajentumispakettia Bernatowicz piti vaikeana. Silti Kroatian liittymissopimuksen tekstit ovat viimeistä hyväksymistä vaille valmiit, ja Kroatian jäsenyyden uskotaan kannustavan muita Länsi-Balkanin maita uudistuksiin. Islannin kanssa on suljettu kaksi lukua, ja loppujen viiden suhteen ollaan optimistisia. Myös Turkin suhteen yleisten asioiden neuvosto on suhtautunut myönteisesti komission ehdotuksiin, jotka koskevat mm. viisumeita ja liikkumista, energia-asioita, terrorismin torjuntaa sekä EU-ohjelmiin osallistumista. Alivaltiosihteeri pahoitteli, ettei Romanian ja Bulgarian liittymistä Schengen-sopimukseen voitu toteuttaa "muutamien maiden vastustuksen vuoksi". Itämeri sai maininnan ensimmäisenä noteerattuna makroalueena.

Työntekijöiden altistuminen sähkömagneettisista kentistä aiheutuville riskeille

Direktiivi, joka käsittää lääketieteelliseen erityiskäyttöön liittyviä altistumisriskejä, piti alunperin viedä kansalliseksi lainsäädännöksi huhtikuun 2008 loppuun mennessä, mutta komission ehdotuksesta täytäntöönpanoa lykättiin ensi vuoden huhtikuun loppuun. Nyt käsittelyssä oleva ehdotus on uusittu versio, joka pohjautuu monimutkaisiin tieteellisiin laskelmiin ja arvioihin. ETSK suosittaa direktiivin täytäntöönpanoa kuitenkin niin, että pikaisesti tehdään ehdotus, jossa huomioidaan sähkömagneettisten kenttien muista kuin lämpövaikutuksista johtuvien biologisten vaikutusten riskit. Komitea kannattaa myös raja-arvojen asettamista altistumiselle, mutta suosittelee, että määritettävät raja-arvot perustuvat niihin raja-arvoihin, joita sovellettiin, kun direktiivi 2004/40/EY saatettiin osaksi kansallista lainsäädäntöä (Itävallassa, Tšekin tasavallassa, Slovakiassa, Liettuassa, Latviassa, Virossa ja Italiassa). Komitea haluaa vahvistaa niiden tieteellisten elinten riippumattomuutta, jotka osallistuvat raja-arvojen, niiden vaikutusten sekä kansanterveydellisten seurausten määrittelyyn sekä niistä toimista päättämiseen, joilla tälle säteilylle altistuvien työntekijöiden terveyttä suojellaan. 

Komitean mielestä, että niitä ammatteja varten, joissa käytetään lääketieteellistä magneettiresonanssikuvausta (MRI) tehtävän poikkeuksen on oltava määräaikainen, ja sen yhteydessä on lisättävä työntekijöitä sähkömagneettisten kenttien vaikutuksilta suojelemaan pyrkivien uusien teknologioiden ja korvaavien tekniikoiden tutkimukseen suunnattuja määrärahoja. Niitä työntekijöitä varten, joita poikkeus koskee, on lisättävä suojeluresursseja ja heille on järjestettävä erityistä terveydenhoitoa sekä vakuutusturvaa yksityisoikeudellisen vastuun varalta vahinkotapauksissa, joita sattuu suoritettaessa voimakkaille sähkömagneettisille kentille altistumiseen liittyviä työtehtäviä. Komitea katsoo lisäksi, että edellä mainittuja periaatteita on sovellettava lääkintähenkilökunnan ohella myös kaikkiin muihin työntekijöihin, jotka voidaan vapauttaa direktiivin yleisistä säännöksistä määritellyn poikkeuksen nojalla.

Merenkulkijoiden vähimmäiskoulutus

Kansainvälisen merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevaan yleissopimukseen (STCW-yleissopimus) tehtävät muutokset tulevat voimaan 1. tammikuuta 2012, mistä alkaen merenkulkijoiden koulutuksessa on noudatettava uusia vaatimuksia. EU-jäsenvaltioiden ja EU-lainsäädännön yhdenmukaistaminen kansainvälisten sääntöjen kanssa onkin käsiteltävänä olevan ehdotuksen perimmäinen tavoite. Jatkossa jäsenvaltioiden on toimitettava saatavilla olevat pätevyyskirjatiedot komissiolle tilastointitarkoituksiin. Samalla pidennetään kolmansien maiden STCW-järjestelmien tunnustamismenettelyn määräaikaa. ETSK vastustaa ehdotettua muotoilua, jonka mukaan "jäsenvaltiot voivat hyväksyä tai rekisteröidä sellaisia työehtosopimuksia, joissa sallitaan poikkeusten tekeminen vaadituista lepoajoista". EU:n direktiivin ei tule poiketa olemassa olevan kansainvälisen ja EU-tason lainsäädännön (ILO:n yleissopimus 180, merityötä koskeva ILO:n yleissopimus [2006] ja direktiivi 1999/63/EY) muotoilusta. 

ETSK esittää, että ehdotettuun direktiiviin sisällytettäisiin STCW-yleissopimuksen määräysten mukainen sähkömiesten pätevyyskirjan määritelmä. Lisäksi komitea kehottaa tarkastelemaan kiireellisesti merenkulkijoiden koulutusta yhä lisääntyvien merirosvohyökkäysten  torjumiseksi

Lapsen oikeudet

Eurooppa 2020 -strategiassa esitetään visio 2000-luvun Euroopasta, missä lapsilla on parempi koulutus ja paremmat edellytykset käyttää palveluja ja resursseja, joita he tarvitsevat voidakseen aikanaan viedä Euroopan seuraavalle vuosisadalle. Siksi komissio esittää tässä tiedonannossa lapsen oikeuksia koskevan EU:n toimintasuunnitelman.

ETSK on pitänyt lapsen oikeuksia painopistealueenaan. Komitea toivoo, että toimintasuunnitelma johtaisi lapsen oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen ratifiointiin ja täysimittaiseen täytäntöönpanoon sekä lasten oikeuksien mahdollisimman laajaan huomioon ottamiseen. Huomiota pitäisi kiinnittää erityisen haavoittuvien lapsiryhmien oikeuksien suojeluun ja valvomiseen sekä jäsenvaltioiden että EU:n tasolla. Lasten köyhyys, huono-osaisuus, syrjintä ja syrjäytyminen ovat lapsen oikeuksien toteutumista pahimmin haittaavia ongelmia. Lapsiin liittyvät poliittiset linjaukset ja toimet on aina asetettava etusijalle. ETSK suosittelee, että EU ja Euroopan neuvosto tekevät tiivistä yhteistyötä ohjelmiensa yhteisvaikutusten tehostamiseksi. Lasten tulisi voida osallistua asianmukaisesti heitä koskevien päätösten valmisteluun ja ohjelmien arviointiin. Myös ammattialajärjestöjen ja lasten parissa työskentelevien ammattilaisten mielipiteiden huomioon ottaminen on olennaisen tärkeää.

Lopuksi käytäväspekulaatio

BusinessEuropen pääsihteeri Philippe de Buck aloitti komitean jäsenenä tässä täysistunnossa. Käytäväpuheissa pohditaan, liittyykö hänen jäsenyytensä tulevaan puheenjohtajavaaliin. Komitean ja sen erityisjaostojen puheenjohtajuuksia kierrätetään kauden puolivälissä, jolloin ETSK:n puheenjohtajuus siirtyy työnantajaryhmälle.

Reijo Paananen


Palaa otsikoihin