2013

18.12.2013 17.43

Kreikan EU-puheenjohtajuuskauden prioriteetteja ovat kasvun, työllisyyden ja euroalueen syvemmän integraation edistäminen

Jäsenmaat kokoavan Euroopan unionin neuvoston kiertävä puheenjohtajuus vaihtuu ensi vuoden alussa Liettualta Kreikalle. Kreikka toimii puheenjohtajana seuraavat puoli vuotta ennen Italian kauden alkua. Tuleva puheenjohtajuuskausi on Kreikan viides.

Kreikan puheenjohtajakauteen vaikuttaa EU:n talouskriisin lisäksi Euroopan parlamentin vaalien läheisyys toukokuussa 2014. Parhaillaan EU pyrkii vastaamaan talouskriisiin luomiin haasteisiin yhteisen valuutan turvaamisella ja Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) vahvistamisella, torjuen samanaikaisesti taantumaa ja tukien kasvua. Talouskriisiin liittyvien haasteiden selvittämisen lisäksi Kreikan tavoitteena on saavuttaa sopu tärkeistä lainsäädäntöhankkeista neuvoston ja parlamentin välillä ennen tulevia vaaleja.

Kreikan puheenjohtajuuskauden prioriteetteja ovat:

1.       Kasvun, työllisyyden ja koheesion edistäminen

Nykytilanteessa, jossa Euroopan työttömyysluvut ovat ennätystasolla vaikuttaen erityisesti nuoriin, talouskasvu on Kreikan puheenjohtajuuskaudella ensisijaisen tärkeässä asemassa. Tavoitteena on Euroopan nostaminen lamasta. Kreikan näkökulmasta työllisyys ja kasvu ovat erottamattomasti yhteydessä toisiinsa. Aloitteet työttömyyden pysäyttämiseksi ja työllisyyden tehostamiseksi ovat ehdottoman tärkeitä, jotta vaara kasvusta ilman työpaikkoja voidaan välttää. Päätavoitteena on tasapainottaa aikataulu julkisen talouden vakauttamisen ja kasvu- ja työllisyyssopimuksen välillä, joka voidaan muuntaa monimuotoiseksi Euroopan investointiohjelmaksi.

2.       Euroalueen syvempi integraatio

Kreikan puheenjohtajuuskauden tavoitteena on turvata euron vakaus edistämällä EMU:n syvempää integraatiota sekä jäsenmaiden kansallisen finanssi- ja talouspolitiikan etukäteiskoordinaatiota. Tässä suhteessa Kreikka tulee keskittymään pankkiunionin edistämiseen. Merkittävä pyrkimys on myös saavuttaa sopu yhteisen kriisinratkaisumekanismin luomisesta. Erityistä huomiota tullaan kiinnittämään myös EMU:n sosiaaliseen ulottuvuuteen.

3.       Muuttoliikkeen ja rajojen hallinta

Epävakaiden olosuhteiden pysyvyys Euroopan lähialueilla vaikuttaa Eurooppaan suuntautuviin maahanmuuttovirtoihin ja niiden aiheuttamaan taakkaan etenkin Etelä-Euroopan maille. Kreikka keskittyy puheenjohtajuuskaudellaan korostamaan kattavan siirtolaispolitiikan positiivisia, kasvua tukevia vaikutuksia ja edistämään muutto- ja liikkuvuuspolitiikkaa. Samalla Kreikka pureutuu myös ongelmiin, joita laiton maahanmuutto aiheuttaa.

4.       Merenkulkupolitiikka

Kreikka tunnistaa merenkulkutoiminnasta saatavat valtavat edut EU:n taloudelle. Samaan aikaan strategiset intressit edellyttävät turvallisuusongelmiin ja merirajojen hallintaan keskittymistä. Kreikka tulee esittämään EU:lle uutta kattavaa merenkulkupolitiikkaa.

Kreikka aloittaa puheenjohtajuuskautensa valtavien haasteiden keskellä. Kreikan talous on heikossa jamassa, työttömyysluvut ovat huipussaan ja puoluejärjestelmä on romahtanut tärkeimmän keskusta-vasemmistolaisen puolueen heikkenemisen myötä. Nykyhallituksen selviytymisestä puheenjohtajuuskauden loppuun saakka ei ole takeita. Kreikan tehtävää ei helpota se, että sen hallitus toteuttaa ankaria ja hyvin epäsuosittuja säästötoimia, joiden myötä kreikkalaisten EU-vastaisuus on noussut huimasti.


Palaa otsikoihin