FinUnions-uutiset 12.5.2017

Alustataloudessa estettävä työtätekevien köyhien ryhmän syntyminen

FinUnionsin mukaan alustatalouden kehittäminen oikealla tavalla on suomalaisen palkansaajan kannalta erittäin tärkeää.


Jos EU:ssa taataan alustatyöntekijöille tietyt perusoikeudet, alustoille voi syntyä paljon uusia, hyviä työpaikkoja. Niissä työllistymiskynnys voisi olla alhainen ja työajat joustavat työntekijän tarpeiden mukaan.

FinUnionsin johtaja Aleksi Kuusisto toteaa, että oikein säännelty alustatalous on saatava Euroopassa kukoistamaan. 


On kuitenkin vältettävä esimerkiksi alustatalouden kärkikaupunki San Franciscossa ilmenevä tilanne. Siellä on muodostunut työtä tekevien köyhien ryhmä, jotka tekevät töitä useille alustoille, mutta eivät siltikään pääse ansioissaan köyhyysrajan yläpuolelle.


Tällaisella ryhmällä ei myöskään ole eläke- tai sosiaaliturvaa tai työlainsäädännön suomaa turvaa vaikkapa työtapaturmien varalle.


”EU-tason sääntelyä alustataloudessa tarvitaan. Näin siksi, että uudet työpaikat eivät EU:n sisällä syntyisi sinne, missä työntekijöiden suojelun taso on alhaisin”, Kuusisto toteaa.


Euroopan parlamentti käsittelee parhaillaan kannanottoa alustatalouden kehittämiseen. EP:n oma-aloitemietinnön valmistelee MEP Henna Virkkunen (EPP). EP hyväksynee mietinnön kesäkuussa.


Alustataloutta edustavat esimerkiksi palveluja sähköisessä ympäristössä tarjoavat Airbnb ja Uber.




Uber joutunee jatkossa noudattamaan EU:ssa taksiyritysten sääntöjä

EU-tuomioistuimen julkisasiamies totesi ratkaisuehdotuksessaan kuluvalla viikolla, että Uber on kuljetusalan palvelu. 


Uberin pitäisi siis noudattaa samoja sääntöjä kuin muutkin kuljetusalan toimijat kuten esimerkiksi taksit.


Nyt julkistettu ratkaisuehdotus ennakoi piakkoin saatavaa EU-tuomioistuimen päätöstä, mutta ei sido sitä. Käytännössä valtaosa EU-tuomioistuimen päätöksistä on kuitenkin ratkaisuehdotusten mukaisia.


Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun EU-tuomioistuin ottaa kantaa Uberin kaltaiseen alustatalouden toimijaan. 


Päätös vaikuttanee Euroopan komission suhtautumiseen alustatalouden sääntelyyn.


Barcelonalaisen taksiyrityksen ja Uberin välinen tapaus on ollut vireillä EU-tuomioistuimessa kesästä 2015 lähtien. 


Taksiyrityksen mukaan Uber on kuljetuspalveluja tarjoava yritys mutta saa tällä hetkellä kilpailuetua siitä, että sen ei tarvitse noudattaa samaa lainsäädäntöä kuin muut alan toimijat. 


Uberin näkemys on, että se toimii ainoastaan välittäjänä ja tarjoaa itsensä työllistäville kuljettajille digisovelluksen toimintaansa varten. EU-tuomioistuimen julkisasiamies on kuitenkin toista mieltä, sillä hänen mukaansa Uber muun muassa määrittelee palvelun hinnat ja toiminnan ehdot.


EU-tuomioistuimen tuleva päätös sitoo luonnollisesti myös Suomea. Jos päätös on tuoreen ratkaisuehdotuksen mukainen, tiedossa ei liene lakimuutoksia. 


Suomessa ammattimaisesti toimivalla Uber-kuljettajalla on oltava taksilupa.




Blogi

SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä:

Komissio on sosiaalisessa pilarissa oikealla asialla – mutta kuka päättäisi ja mistä?


Euroopan komissio julkaisi keskiviikkona 26. huhtikuuta pitkään odotetun esityksensä eurooppalaista työelämää ja hyvinvointia parantavista uudistuksista. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariksi nimetty paketti pitää sisällään niin poliittisia julistuksia, suosituksia ja lakialoitteita kuin uudenlaisen jäsenmaiden arviointijärjestelmänkin.


Kuten komission uudistuspaketin vaikeaselkoinen nimi jo vihjaa, esityksiä saattaa uhata tyypillinen EU-uudistusten kohtalo: Asiantuntijat juuttuvat väittelemään rakenteista ja muotoseikoista. Sen jälkeen ihmetellään, miksi tärkeä asia kiinnostaa niin harvaa.


Myös sisällössä on aineksia keskustelun jumiutumiseen. Komissio ehdottaa esimerkiksi yhteisiä eurooppalaisia periaatteita työttömyysturvalle ja toimeentuloturvalle. Mitä se merkitsisi Suomessa? Miten kävisi etuuksien tasolle ja kuka jatkossa päättäisi mistäkin? Pitääkö EU:n ylipäätään antaa puuttua jäsenmaiden sosiaaliturvajärjestelmiin?


Komission teksteistä on helppo löytää uhkakuvia. Tarkkana onkin syytä olla. Oli komission esitys mikä hyvänsä, sen jatkokäsittelyyn vaikuttavat monenlaiset tahot ja niiden tarpeet. Hyvistäkin aikeista voidaan päätyä huonoon lopputulokseen, siksi jokainen esitys on nyt arvioitava huolella.


Jotain myönteistä komission esittämästä paketista on kuitenkin varausten keskellä sanottava.


Euroopan komissio on nähnyt, että kasvava osa maanosamme työntekijöistä tekee työnsä perinteisen työsuhteen ulkopuolella ja jää siksi yleiseurooppalaistenkin oikeuksien ulkopuolelle. Komissio on myös ymmärtänyt, että yhteinen eurooppalainen talouspolitiikka ei toimi, jos se sallii köyhyyden ja eriarvoisuuden syventyä.


Näiden ja monien muiden meille kaikille tärkeiden kysymysten esiin nostaminen ei vielä takaa hyvien ratkaisujen löytämistä. Myönteinen palaute on joka tapauksessa paikallaan. Komissio on nyt oikealla asialla.




Blogi

STTK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Risto Kousa:

Eurooppalainen työ- ja arkielämä seurantaan


Euroopan komissio julkaisi viime kuun lopussa ohjelman kansalaisten sosiaalisten oikeuksien vahvistamiseksi. Se on erityisesti ay-liikkeen kaipaama asiakirja. Kansalaisten työ- ja arkielämään liittyviä oikeuksia ryhdytään vähitellen vahvistamaan osittain lainsäädännöllä ja suurelta osin muilla koordinaatiokeinoilla. Sosiaalisten oikeuksien kehitystä seurataan uudella sosiaali-indikaattorien tulostaululla.  Siinä on kuvattu jäsenvaltioita 12 eri osa-alueella ja arvioidaan koko EU:n edistymistä ”sosiaalisen AAA-luokituksen” saavuttamisessa.


Tulostaulusta käy ilmi, että eroavuuksia näkyy pohjoisten, eteläisten ja itäisten maiden välillä. On joitain maita, jotka ovat melkein joka mittarilla EU:n keskiarvon alapuolella. Muutama maa on taas lähes joka suhteessa keskiarvon yläpuolella.  Joka maalla on kuitenkin petrattavaa, jotta sosiaalinen Eurooppa olisi joskus valmis.


Suomi on paalupaikalla, kun mitataan sukupuolten tasa-arvoa työelämässä. Suomen julkisten palveluiden merkitys köyhyyden vähentämisessä on myös eurooppalaista huippuluokkaa. Lisäksi huippusijoitus tulee digitaalisten palveluiden saatavuuden osalta.


Heikoimmat tulokset Suomi saa työllisyysasteiden vertailussa, jossa olemme EU:n viidenneksi huonoimpia. Myös terveyspalveluiden järjestämisessä on puutteita etenkin kustannusten, odotusaikojen ja palveluiden etäisyyden osalta. Keskiarvon alapuolella olemme lisäksi elinolojen ja köyhyyden vertailussa. Työmarkkinoiden dynaamisuudessa ja reiluudessa on myös selvästi kohennettavaa.


Euroopan unionin jäsenmaiden talouskehitystä on seurattu systemaattisesti jo vuosikausia. Nyt sosiaali-indikaattoreiden tulostaulu tarjoaa helpon tavan seurata myös Euroopan elinolojen kehitystä. Varsinkin eri nopeuksia etenevässä EU:ssa on tärkeätä seurata, voimistuuko sosiaalinen kehitys kaikkialla, vai kasvaako kuilu eri maiden ja maaryhmien välillä.


Tulostaulun indikaattoreita voidaan tietenkin arvostella epätarkkuuksista ja kansallisten järjestelmien puutteellisesta ymmärtämisestä.  Tarkkuus ja ymmärrys lisääntyy varmaankin jatkossa, kuten on käynyt myös talousseurannan osalla. Hyvän yleiskuvan EU:n tilanteesta tulostaulu jo nyt antaa.


Sosiaali-indikaattoreiden tulostauluun voit tutustua oheisen linkin kautta: 

Facebook  Twitter