FinUnionsin uutiskirje 9.12.2016
EU Solidarity Corps @François Walschaerts

Uudet EU-solidaarisuusjoukot komission osavastaus nuorisotyöttömyyteen


Euroopan komissio lanseerasi kuluvalla viikolla uuden lääkkeensä EU-aluetta vaivaavaan nuorisotyöttömyyteen. EU Solidarity Corps on 18–30-vuotiaille EU-kansalaisille tai EU-alueella laillisesti asuville suunnattu vapaaehtoistyö- ja harjoitteluohjelma, jossa solidaarisuusjoukkoina toimivat nuoret itse. 


Ohjelman rahoitus tulee EU:n jo olemassa olevista rahoituskanavista kuten esimerkiksi Erasmus+ ja EaSi, ja sen avulla eri organisaatiot EU-maissa voivat ottaa nuoria töihin, työharjoitteluun, oppisopimuskoulutukseen tai vapaaehtoistoimintaan. Jakson kesto on 2–12 kuukautta, ja ohjelma korvaa vapaaehtoistyöhön lähtevälle kulut sekä maksaa taskurahaa. Ammatilliseen toimintaan osallistuva nuori saa työsopimuksen, ja ohjelma korvaa  matkakulut. Nuoren vastaanottava organisaatio voi olla paikallisviranomainen, kansalaisjärjestö tai yritys esimerkiksi terveydenhuollossa, ympäristönsuojelussa tai pakolaistyössä.


Komission ajatuksena on yhdistää yleiseurooppalainen, rajat ylittävä yhteisvastuullisuus ja mielekkään tekemisen tarjoaminen nuorille. Samalla toiveena on antaa solidaarisuusjoukoilla vastaus EU-skeptisyyteen ja edistää positiivisia käsityksiä EU:sta.


Lisätietoa ja nuorten rekisteröityminen ohjelmaan EU:n nuorisoportaalissa


Kuva: François Walschaerts





Ehdotus EU-palvelukortiksi vielä 2016

Euroopan komissiolta odotetaan ehdotusta EU-palvelukortiksi (EU Services Card, ent. palvelupassi) kuluvan joulukuun puolivälissä. Palvelukortin ideana on helpottaa EU-jäsenmaiden välistä yhteistyötä, kun yritykset myyvät palveluja yli rajojen. Palvelukortin myöntää yrityksen kotimaa, ja sillä yritys voi osoittaa, että se noudattaa alansa käytäntöjä ja lakeja maassa, jossa se palveluja myy. 


Komission kuuleminen aiheesta päättyi viime kesänä, ja palvelukortti on saanut kritiikkiä sekä työntekijä- että työnantajapuolelta. Työntekijäjärjestöt ovat ilmaisseet huolensa mahdollisista väärinkäytöksistä ja siitä, että kortin myöntäminen edellyttäisi yrityksen kotimaan viranomaisilta erityistä kohdemaan lainsäädännön tuntemusta. 





Uber-ennakkopäätös tulossa EU-tuomioistuimelta 2017

 

EU-tuomioistuimessa on kesästä 2015 lähtien ollut meneillään Uber-kyytipalvelun ja barcelonalaisen taksiyrityksen välinen tapaus. Barcelonalainen tuomari on pyytänyt EU-tuomioistuimelta ennakkoratkaisua siihen, onko Uber kuljetuspalvelujen tarjoaja vai ainoastaan digitaalinen palvelualusta. Taksiyrityksen mukaan Uber on kuljetuspalveluja tarjoava yritys mutta saa tällä hetkellä kilpailuetua siitä, että sen ei tarvitse noudattaa samaa lainsäädäntöä kuin muut alan toimijat. Uberin näkemys on, että se tarjoaa itsensä työllistäville kuljettajille digitaalisen alustan toimintaansa varten, eikä sitä näin ollen voida pitää kuljetuspalveluja tarjoavana yrityksenä.

 

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun EU-tuomioistuin ottaa kantaa jakamistalouden aiheuttamiin mahdollisiin häiriöihin, ja tuomio saattaa vaikuttaa siihen, kuinka jäsenmaat kohtelevat Uberin kaltaisia toimijoita jatkossa. Asiassa edettiin marraskuun lopulla poikkeuksellisen laajaan kuulemiseen, jossa mukana oli myös osa EU-jäsenmaista. Espanja, Irlanti ja Ranska puolsivat näkemystä Uberista kuljetuspalveluyrityksenä, kun taas Alankomaat, Viro ja Euroopan vapaakauppa-alue Efta edustivat vastakkaista kantaa. Uberin Euroopan-pääkonttori sijaitsee Alankomaissa.

 

Tuomioistuimen julkisasiamiehen ratkaisuehdotus tapaukseen saadaan alkuvuodesta 2017, ja tuomioistuimen varsinainen päätös tulee vuoden loppupuoliskolla. Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus ei sido tuomioistuimen päätöstä.

 

Euroopan komissio on antanut kesällä 2016 ohjeet siitä, kuinka voimassa olevaa EU:n lainsäädäntöä olisi sovellettava jakamistalouteen ja kuinka esimerkiksi määritellä, tarjoaako jokin digitaalisella alustalla toimiva yritys varsinaisen palvelun vai ei. 

 

Yhteistyötaloutta koskeva eurooppalainen toimintasuunnitelma (2.6.2016) komission sivuilla





EU:n lainsäädäntötyön tärkeimmät hankkeet vuonna 2017

 

Euroopan komissio, parlamentti ja neuvosto listaavat yhteisesti ensi vuoden tärkeimmät lainsäädäntöhankkeensa. Työelämä- ja sosiaaliasioista instituutiot nimeävät nuorisotyöllisyysaloitteen, lähetettyjen työntekijöiden direktiivin, sosiaalisten oikeuksien pilarin ja sosiaaliturvan koordinaatioasetuksen. Veropuolella etusijalle halutaan asettaa ehdotus yhteisestä yhtiöveropohjasta (CCCTB). Prioriteettilistauksen luonnoksen julkaisi Politico-lehti.

 

EU’s priority files for 2017




Komissio: Investointirahasto EFSI toimii kuten pitääkin

 

Euroopan komission mukaan sen strategisten investointien rahasto EFSI toimii kuten se on halunnut. Noin 380 000 pk-yritystä hyötyy rahastosta tällä hetkellä, ja rahoitetuilla projekteilla on pystytty luomaan työpaikkoja.

 

EFSI:n toiminnan kolmiosainen arviointi saatiin päätökseen marraskuun puolivälissä. Arvioijina olivat komissio itse, Euroopan investointipankki ja ulkopuolisena arvioijana EY (ent. Ernst & Young). Kilpailukyvystä vastaava komissaari Jyrki Katainen esitteli tuloksia tiedotustilaisuudessa marraskuun lopussa ja totesi, että komission syyskuussa lanseeraama jatkoversio EFSI 2.0 on linjassa arvioinnin tulosten kanssa. Rahasto ei kärsi varojen puutteesta. Komissio lähes tuplasikin EFSI 2.0:ssa sekä rahaston keston että investointitavoitteen: rahastoa jatketaan vuoteen 2020 saakka, ja sen kokoamistavoite on 500 miljardia euroa aiemman 315 miljardin sijasta. EFSI 2.0:ssa yksityisen rahan rooli on edelleen suuri, ja tälläkin hetkellä n. 60 % varoista tulee yksityiseltä puolelta.

 

Investointirahastosta ovat tähän mennessä hyötyneet eniten Viro, Bulgaria, Espanja, Italia ja Kreikka. Suomi ei ole kymmenen suurimman hyötyjän joukossa.





Facebook  Twitter