Uutiset 27. lokakuuta 2017

Komission vuoden 2018 työohjelmassa odotetut sosiaalialoitteet

Komissio vahvisti kuluvalla viikolla julkaistussa työohjelmassaan aikeensa edetä epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien sosiaaliturvan parantamisessa. 


Myös työsuhteen ehtojen kirjallista ilmoittamista koskeva direktiiviuudistus olisi etenemässä. Uudistus voisi mahdollistaa käytännössä nollatuntisopimusten rajoittamisen.  


Molemmat hankkeet ovat osa komission laajempaa tavoitetta Euroopan sosiaalisten oikeuksien parantamiseksi, eli niin sanottua sosiaalisten oikeuksien pilaria. 


Lisäksi komissio aikoo vuoden 2018 alkupuolella tehdä aloitteet Euroopan työmarkkinaviraston perustamisesta ja eurooppalaisen sosiaaliturvatunnuksen luomisesta. 


Nämä komission puheenjohtaja Juncker lupasikin syyskuisessa Unionin tila -puheessaan.





Lähetettyjen työntekijöiden asema paranee – ja Euroopan parlamentin linjalla sitä parannettaisiin vielä enemmän

FinUnionsin johtaja Aleksi Kuusisto


Sekä jäsenmaiden ministerineuvosto että Euroopan parlamentti muodostivat lokakuun lopulla kantansa lähetettyjen työntekijöiden direktiivin uudistamiseen. Kummankin EU-instituution hyväksymät tavoitteet toisivat parannuksia lähetettyjen työntekijöiden asemaan. Niinpä tulevissa kolmikantaneuvotteluista, joissa neuvoston ja parlamentin on määrä sopia lainsäädännön sisällöstä Euroopan komission kanssa, voidaan odottaa positiivisia tuloksia.


Jäsenmaiden kanta muodostettiin maanantaina 23. lokakuuta iltaan asti venyneissä neuvotteluissa. Poiketen neuvoston normaalista, konsensukseen perustuvasta päätöksentekomallista neuvotteluratkaisusta äänestettiin. Puola, Unkari, Latvia ja Liettuan vastustivat lopullista tekstiä, mutta kyllä-äänet riittivät määräenemmistöpäätöksen tekemiseksi. 


Neuvoston hyväksymässä tekstissä velvoitetaan nykyistä kattavammin noudattamaan kohdemaan palkkamääräyksiä ja rajoitetaan lähettämisen kesto normaalisti 12:een ja poikkeuksellisesti 18 kuukauteen. 
 
Parlamentin kanta hyväksyttiin käytännössä tiistaina 24. lokakuuta, kun työllisyysvaliokunnan viikkoa aiemmin muodostama kanta hyväksyttiin koko parlamentin kannaksi tuleviin kolmikantaneuvotteluihin. 


Palkansaajien näkökulmasta parlamentin kanta on vielä parempi kuin neuvoston. Parlamentti katsoo, että tämän nykyisin sisämarkkinalainsäädännöksi määritellyn direktiivin tulisi jatkossa olla myös direktiivi työntekijöiden suojelemiseksi. Tämä kaksoisoikeusperusta ohjaisi tulevaa oikeuskäytäntöä aiempaa tasapainoisempaan suuntaan.


Parlamentti haluaa myös, että kaikille lähetetyille työntekijöille olisi maksettava matka-, majoitus- ja ruokailukulut koko lähettämisen ajalta. Jäsenmaiden kannan mukaan nämä kustannukset pitäisi korvata vain silloin, kun työntekijä siirtyy kohdemaan sisällä lisäkomennukselle esimerkiksi toiseen kaupunkiin.
 
Toisin kuin monissa muissa jäsenmaissa, Suomessa lähetetyille työntekijöille on jo tähän asti pitänyt maksaa työehtosopimusten mukaista palkkaa. Suomeen lähetetyt työtekijät ovat kuitenkin joutuneet itse kattamaan sellaisiakin matka-, majoitus- ja ruokailukuluja, joiden korvaamisesta on sovittu Suomen työehtosopimuksissa.
 
Parlamentin kanta on kokonaisuudessaan hyvin kannatettava, ja toivon mukaan jäsenmaat voivat neuvotteluissa vielä liikkua sen suuntaan. Kovin suurta liikettä ei kuitenkaan voida odottaa, sillä jo nyt neuvostossa jouduttiin poikkeuksellisesti äänestämään. Jo neuvostonkin kannan mukaan eteneminen toisi merkittäviä parannuksia monien maiden työntekijöille, auttaisi kitkemään sosiaalista polkumyyntiä ja vahvistaisi sisämarkkinoiden legitimiteettiä.


Komissio esittää Suomelle 2,5 milj. euroa vähittäiskaupan irtisanottujen työllistämiseen

Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) tuki käytetään Anttilan ja Stockmannin 1 500:n irtisanotun työntekijän työllistämiseen. 


Palvelualojen ammattiliitto PAMin Antti Veirto on tyytyväinen komission esitykseen, joka ohjaisi tukea nyt ensimmäistä kertaa Suomen vähittäiskaupalle.


”On hienoa, että EU tukee kaupan alan työttömäksi jääneitä poikkeustilanteessa”, PAMin tutkimuspäällikkö Antti Veirto sanoo.


Euroopan parlamentin ja EU:n ministerineuvoston on vielä hyväksyttävä komission ehdotus avustuksesta.


Anttila Oy:n viimeinen pääluottamusmies Kai Vauhkala on myös tyytyväinen EU:n esitykseen.


”Globaali verkkokaupan lisääntyminen on vaikeuttanut kivijalkakauppaa”, Vauhkala sanoo. 


Vauhkala muistuttaa, että avustusrahoja ei ole voitu jäädä odottamaan rahastosta, vaan irtisanotut ovat jo olleet esimerkiksi koulutuksissa. Avustus ei mene irtisanotuille itselleen vaan valtiolle työllistämisen edistämiseen.


Suomi haki globalisaatiorahastolta nyt ensimmäistä kertaa tukea vähittäiskauppaa varten. Aiemmin tukea on haettu esimerkiksi ICT-alalle.


Teksti: Marja Ikkala/PAM

Lue lisää PAMin uutisesta 23.10.2017


Millaisen EU:n haluamme? Katso videolta FinUnionsin, Elinkeinoelämän keskusliiton ja komission EU-symposium Helsingissä 11. lokakuuta

Tilaisuuden ohjelma ja suoratoistovideot  


FinUnions on suomalaisten palkansaajakeskusjärjestöjen 

SAK:n, STTK:n ja YTN:n EU-edustusto. 




Facebook  Twitter