FinUnionsin uutiskirje 15.1.2016
Kuva: Rijksoverheid/Valerie Kuypers – Photograph: Dutch Government/Valerie Kuypers

Alankomaat julkaisi EU-puheenjohtajuutensa ohjelman


EU:n neuvoston puheenjohtajamaana vuoden 2016 alkupuolen toimiva Alankomaat julkaisi 7.1. puheenjohtajuutensa ohjelman.


Alankomaat ilmoittaa keskittyvänsä puheenjohtajana neljään painopisteeseen: siirtolaisuuteen ja turvallisuuteen, innovaatioihin ja työpaikkojen luomiseen, kestävään rahoitukseen ja vankkaan euroalueeseen sekä eteenpäin katsovaan ilmasto- ja energiapolitiikkaan.


Työelämäkysymyksiä puheenjohtajuuden ohjelma käsittelee niukasti. Huomiota saa lähinnä viime vuodelta Alankomaiden kaudelle viivästynyt työvoiman liikkuvuuspaketti, jonka osana komissio on luvannut esityksen lähetettyjen työntekijöiden direktiivin uudistamisesta. Alankomaiden puheenjohtajuus huomauttaa, että lähetettyjen työntekijöiden parempi suojelu edistää työvoiman vapaata liikkuvuutta. Taloudellisia vapauksia ei puheenjohtajamaan mukaan pidä hyväksikäyttää rakentamalla epärehellisiä työjärjestelyitä, joilla työnantajat saavat säästöjä työntekijöidensä kustannuksella.


Työvoiman liikkuvuuden lisäksi Alankomaat ilmoittaa edistävänsä komission lupaamaa karsinogeenidirektiivin uudistamista. Työperäisten syöpien tehokkaammaksi ehkäisemiseksi direktiiviin sisältyvää syöpävaarallisten aineiden listaa on tarkoitus laajentaa.


Lue lisää FinUnionsin sivuilta.

Komissio avaa sosiaalisten oikeuksien pilaria


Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker kertoi syyskuussa 2015 pitämässään linjapuheessa halustaan kehittää eurooppalaisten sosiaalisten oikeuksien pilarin, jonka tarkoitus olisi huomioida yhteiskuntien ja työelämän muuttuvat olosuhteet. Pilarin tulisi Junckerin mukaan täydentää muun muassa työntekijöiden suojeluun liittyviä jo olemassa olevia EU-sääntöjä. Komissio avaa Junckerin ehdottamaa pilaria tuoreessa tiedotteessaan.


Komission mukaan sosiaalisten oikeuksien pilarin tulisi olla itsenäinen oikeudellinen asiakirja, jossa esitetään EU-tason keskeiset arvot ja periaatteet. Asiakirja voisi toimia puitteena työllisyyden ja sosiaalisen suorituskyvyn tarkasteluun muuttuvissa yhteiskunnissa, komissio lisää.


Komissio sanoo, että EU-lainsäädäntöä on pilarin myötä mahdollisesti päivitettävä tai täydennettävä, jotta yhteisten sääntöjen varmistetaan olevan ajan tasalla. Komissio mainitsee esimerkkinä työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvän lainsäädännön, kuten karsinogeeneilta suojautumisen, jota sopeutetaan parhaillaan uusien riskien ja realiteettien mukaiseksi.


Komissio kertoo esittävänsä luonnoksen sosiaalisten oikeuksien pilarista lähiviikkoina. Tämän jälkeen aiheesta järjestetään laaja konsultaatio, jossa työmarkkinaosapuolilla on keskeinen rooli.


Lue lisää FinUnionsin sivuilta.


Komissio arvioi työsuhteen ehtojen ilmoittamista koskevaa direktiiviä


Komissio on julkaissut etenemissuunnitelman hankkeesta, jossa se paremman sääntelyn ohjelmansa puitteissa arvioi vuodelta 1991 peräisin olevaa direktiiviä työnantajan velvollisuudesta ilmoittaa työntekijöille työsopimuksessa tai työsuhteessa sovellettavista ehdoista.


Arvioitavan direktiivin mukaan työantajien on annettava jokaiselle työntekijälleen kirjallinen ilmoitus työsopimuksen olennaisesta sisällöstä.


Arvioinnissa tutkitaan, miten kohteena oleva direktiivi edistää sille asetettuja tavoitteita ja kuinka yhteensopiva se on muiden EU-säännösten kanssa. Tarkastelussa on muun muassa direktiivin suhde lähetettyjen työntekijöiden direktiivin sisältämiin ilmoitusvelvollisuuksiin ja työaikadirektiivin antamaan mahdollisuuteen poiketa 48 viikkotunnin enimmäistyöajasta työntekijän ja työnantajan sopimuksella. Komission on myös tarkoitus arvioida, miten direktiivi suhteutuu erilaisiin työmuotoihin, kuten etätyöhön, vuokratyöhön, freelancetyöhön ja nollasopimuksiin.


Lue lisää FinUnionsin sivuilta.


Työmarkkinaosapuolet sopimukseen valtionhallinnon työntekijöiden kuulemisoikeudesta Euroopassa


Valtionhallinnon alasta vastaava sosiaalisen vuoropuhelun komitea hyväksyi joulukuun 2015 lopussa Euroopan valtionhallintojen työntekijöiden tiedottamis- ja kuulemisoikeutta koskevat yhteiset vähimmäisvaatimukset linjaavan sopimuksen. Työnantajia edustava EUPAE ja työntekijöiden TUNED neuvottelivat sopimuksesta läpi vuoden 2015.


Oikeudet kattavat esimerkiksi työn uudelleenjärjestelyn, yksityis- ja työelämän tasapainon sekä työterveyden ja -turvallisuuden. Sopimuksessa taataan, että suotuisamman kansallisen lainsäädännön soveltamista alalla jatketaan.


Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY toivottaa sopimuksen tervetulleeksi. EAY:n mukaan sopimus antaa työntekijöille paremmat edellytykset neuvotella työnantajan kanssa työpaikkoja koskevista muutoksista. Sopimus mahdollistaa myös työntekijöiden esittämät parannusehdotukset muun muassa työsuojelun sekä työ- ja yksityiselämän yhteensovittamisen saralla.


EAY:n mukaan työmarkkinaosapuolet pyytävät komissiota muuntamaan sopimuksen direktiiviksi, jotta kaikki valtionhallintojen työntekijät hyötyisivät sovituista oikeuksista.


Komissio totesi Belgiassa sovellettavan ylisuurten voittojen verojärjestelmän laittomaksi


Komission mukaan valikoivat etuudet, joita Belgia on myöntänyt ylisuuriin voittoihin sovellettavassa verotuksessaan, ovat valtiontukisääntöjen vastaisia.


Etuudet ovat hyödyttäneet vähintään 35:tä pääasiassa EU:sta lähtöisin olevaa monikansallista yritystä, joilta on nyt perittävä maksamatta jääneet verot. Komissio arvioi, että perittävä määrä on yhteensä noin 700 miljoonaa euroa.


Lue lisää FinUnionsin sivuilta.


Digi-loo, digi-lei – ay-liikkeen uusi sävel?


Digitalisaatio pakottaa ay-liikkeen nykyaikaistamaan toimintansa. Vanhoihin keinoihin ripustautumalla ay-liike häviää niin visionsa paremmasta työelämästä kuin jäsenensäkin.


Arvioiden mukaan vakituiset työpaikat säilyvät, mutta niitä on tarjolla aiempaa harvemmille. Yritykset pyrkivät ulkoistamaan kaiken työn, joka ei kuulu niiden ydintoimintaan. Tämä merkitsee siirtymiä palkansaajista yrittäjiksi ja itsensätyöllistäjiksi tai keikkatyöläisen uraa. Ay-liikkeen tulee ottaa siipiensä suojaan myös nämä suurella riskillä ja joustolla työpanostaan myyvät ihmiset, joilta puuttuu työsopimuksen takaama työaika ja palkka.


Lue STTK:n työllisyyspoliittisen asiantuntija Leila Kurjen blogikirjoitus kokonaisuudessaan FinUnionsin sivuilta.


Facebook  Twitter