Uutiset 19.12.2017
Eurokuva_copyr_EC

Toimintaohjelma EU:n sosiaalisen ulottuvuuden edistämiseksi tarvitaan

Vuoden viimeinen Eurooppa-neuvosto 13.–14. joulukuuta huomioi myös Euroopan unionin sosiaalisen ulottuvuuden. Jäsenmaiden johtajat totesivat kokouksessa muun muassa, että viimekeväisen sosiaalisten oikeuksien julistuksen, niin sanotun Euroopan sosiaalisen pilarin, täytäntöönpanoa tulisi edistää ja sitä tulisi seurata.   


Sosiaalisen ulottuvuuden edistäminen vaatisi kuitenkin konkreettisen toimintaohjelman. Göteborgin sosiaalihuippukokouksessa viime kuussa komissio lupasi, että sellainen tehdään.


Jäsenmaat ja Euroopan parlamentti ovat kuluvan syksyn aikana hyväksyneet sosiaalisen pilarin periaatteet, joten vuorossa olisi pilarin tehokas toteuttaminen. Tähän tarvitaan kouriintuntuvia toimia kuten esimerkiksi uusia lainsäädäntöaloitteita.


Tällä hetkellä on meneillään tai tulossa useita sosiaaliseen pilariin liittyviä hankkeita kuten lähetettyjen työntekijöiden aseman parantaminen, epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien sosiaaliturvan vahvistaminen sekä työsuhteen ehtojen kirjallista ilmoittamista koskeva uudistus. 


Sosiaalisen pilarin toimintaohjelmaa tarvitaan kuitenkin jatkoa varten.


Euroopan ay-keskusjärjestö ETUC (European Trade Union Confederation) on vaatinut sosiaaliselle ulottuvuudelle selkeää toimintaohjelmaa kuluvan vuoden ajan. Se peräänkuuluttaa toteutukseen sekä lainsäädäntötoimia, muita tehokkaita käytäntöjä että riittävästi varoja.


Sosiaalinen ulottuvuus tulisi myös ottaa vahvemmin osaksi EU:n jäsenmaiden talouspolitiikkojen yhteensovittamista. 


Näin voitaisiin kannustaa jäsenmaita paremmin huomioimaan sosiaali- ja työpoliittiset seikat, kun ne mukauttavat omia budjettejaan ja talouspolitiikkojaan EU-tason tavoitteisiin. 




Suomen oma järjestelmä kolmanista maista tulevien erityisosaajien maahantuloluvissa säilytettävä


Komissio on uudistamassa ns. sinisen kortin järjestelmää (blue card), jolla korkeasti koulutettu henkilö on tietyin ehdoin voinut tulla työskentelemään unionin ulkopuolelta EU-maahan. 


Tarkoitus on, että direktiiviuudistuksen myötä blue card korvaisi jäsenmaiden omat järjestelmät kokonaan. Jatkossa korkeasti koulutetun tai vastaavat taidot omaavan pääsy töihin EU-maahan tapahtuisi ainoastaan blue cardilla.  


Suomen ay-liikkeen mielestä kansalliset järjestelmät tulisi kuitenkin edelleen säilyttää sinisen kortin rinnalla. 


Suomen malli on ollut toimiva, ja erityisosaajadirektiivin sinänsä hyviä tavoitteita on voitu toteuttaa kansallisin menettelyin.


Direktiivin uudistaminen on kuitenkin tarpeen, sillä järjestelmä ei ole nykyisellään saavuttanut erityistä suosiota. Suomessakin on erityisosaajien maahantulossa käytetty yksinkertaisempaa kansallista järjestelmää. 


Suomen ay-liike kannattaa työvoiman liikkuvuuden edistämistä. Työsuhteen ehtojen noudattaminen työskentelymaassa on kuitenkin varmistettava. 


Lisäksi asiantuntijoille ja kasvuyrittäjille on tällä hetkellä Suomessa tekeillä oma kansallinen lupajärjestelmä, joka osaltaan vastaa erityisosaajien maahantulon tarpeisiin. 


Myös maahanmuutto- ja työmarkkinatilanteiden erilaisuus eri EU-maissa vaatii kansallisten järjestelmien säilyttämistä edelleen.






EU:n investointiohjelmalle jatkoa, etusijalla innovatiiviset ja korkean riskin projektit

Junckerin suunnitelmana tunnettu Euroopan investointiohjelma ESIR on saanut jatkoa ja lisärahoitusta vuoteen 2020 saakka. 

Investointiohjelman tarkoituksena on edistää EU:n talouskasvua ja luoda työpaikkoja. 

Suomen ay-liike on tukenut komission pyrkimyksiä vahvistaa EU-tason investointirahoitusta. 

On kuitenkin edelleen tärkeää varmistaa, että julkista rahoitusta ei kanavoidu ESIR:n kautta sellaisiin investointeihin, jotka tapahtuisivat muutoinkin, markkinaehtoisesti.

Jatkokaudella ohjelmassa etusijalla ova innovatiiviset projektit sekä korkean riskin projektit, jotka eivät välttämättä muuten löytäisi sijoittajia. 
Etusijalla ovat myös hankkeet, joilla on eniten sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. 

ESIR on yksi nykyisen komission lippulaivahankkeista, ja se käynnistettiin vuonna 2015. 

Investointien taso laski dramaattisesti eurokriisin aikana, ja ohjelmalla on pyritty lisäämään niiden määrää EU:ssa sekä korjaamaan markkinahäiriöitä. 

Suomessa ESIR:n kautta on rahoitettu muun muassa Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdasta. 



Komission tuoreet EMU-suunnitelmat lisäävät paineita EU:n budjettineuvotteluihin

Komissio julkisti 6. joulukuuta, millaisilla toimilla se aikoo syventää Euroopan talous- ja rahaliittoa seuraavien puolentoista vuoden aikana. 


Paketti sisältää useita EMU-uudistuksia toteutettavaksi tulevissa EU:n rahoituskehysneuvotteluissa vuosille 2020–2026.


Komissio haluaa, että budjetista alettaisiin rahoittaa sekä jäsenmaiden rakenneuudistuksia että investointeja laskusuhdanteessa oleviin jäsenmaihin.


Näiden molempien uusien mekanismien kautta rahoitusta voisi saada myös sosiaalisiin investointeihin eli sosiaali-, koulutus- ja työllisyyspolitiikkojen toteuttamiseen. Uusien rahoituskanavien piiriin pääsisivät myös halukkaat euroalueen ulkopuoliset jäsenmaat. 


FinUnionsin johtajan Aleksi Kuusiston mukaan idea on hyvä. ”Suomalaiset palkansaajajärjestöt ovat ehdottaneet tämäntyyppistä tasausrahastoa laskusuhdanteiden vaikutuksia tasaamaan. Tässä idea toteutuisi hieman eri muodossa. Ongelma kuitenkin on, mistä rahat.”


Lue lisää




SAK, STTK ja YTN virallistivat FinUnionsin aseman


Palkansaajien EU-edunvalvontatoimisto FinUnionsista tehtiin maanantaina 18. joulukuuta yhdistys, FinUnions ry.

Aleksi Kuusiston mukaan virallistaminen vahvistaa FinUnionsin asemaa: ”Tämä lähettää edelleen signaalin, että EU-edunvalvonta on tärkeää Suomen palkansaajaliikkeelle.”


Tällä hetkellä FinUnions edustaa noin 1,7 miljoonaa suomalaisten ammattiliittojen jäsentä.


Näin palkansaajajärjestöt SAK, STTK ja YTN virallistivat FinUnionsin aseman niiden Brysselin EU-edunvalvonnan hoitajana. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry on akavalainen yksityisen sektorin neuvottelujärjestö, joka edustaa 22:ta Akavan jäsenliittoa.


Yhdistyksen puheenjohtajana toimii SAK:n Jarkko Eloranta ja varapuheenjohtajana STTK:n Antti Palola. FinUnionsin johtajana jatkaa Aleksi Kuusisto ja tiedottajana Tiina Huotari


Palkansaajajärjestöjen yhteinen edustusto on toiminut Brysselissä Suomen EU-jäsenyyden alusta lähtien. 






Blogi

EMU hakee reittiä

Taina Vallander, johtaja, STTK

Taina1Suomen itsenäisyyspäivä oli eurooppalaisittain kiinnostava virstanpylväs. Ei vain 100-vuotisen itsenäisyytemme vuoksi, vaan koska komissio antoi ehdotuksensa talous- ja rahaliitto EMU:n syventämiseksi. Aikataulusta oli sovittu jo 2012.


Komission ehdotusta tiekartaksi voi pitää virstanpylväänä, sillä siihen sisältyivät konkreettiset direktiiviehdotukset Euroopan vakausmekanismille sekä yhteisille budjettisäännöille. Komission ajatus on, että nykyisen Euroopan vakausmekanismin pohjalta luotaisiin Eurooppaan oma valuuttarahasto EFM. Se toimisi valtioiden rahoittajana ja vakauttajana hätätilanteissa, esimerkiksi finanssikriisin uhatessa. Nykytilanteessa vakausmekanismi turvaa vain euro-alueen vakautta ja vain euromaat rahoittavat vakausrahastoa. Euromaiden budjettipolitiikan niin sanotut kurisäännöt taas asettavat rajat rahaliiton jäsenten julkisen talouden alijäämälle.

Lue lisää


Kuvat: Euroopan komissio ja STTK


FinUnions toivottaa kaikille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! 


FinUnions on suomalaisten palkansaajajärjestöjen 

SAK:n, STTK:n ja YTN:n EU-edustusto. 


Facebook  Twitter