FinUnionsin uutiskirje 22.1.2016
TiSA2

Parlamentin kv-kaupan valiokunta TiSA-neuvotteluista: julkiset palvelut pois sopimuksen piiristä


EU käy parhaillaan  neuvotteluja palvelukauppasopimuksesta (Trade in Services Agreement, TiSA) 22 maan kanssa. Parlamentin kansainvälisen kaupan valiokunta (INTA) hyväksyi 18.1. suosituksensa neuvotteluihin äänin 33 puolesta, 6 vastaan ja 1 tyhjä. Parlamentin täysistunnon on määrä äänestää suosituksista 2. helmikuuta.


INTA:n hyväksymissä suosituksissa komissiota kehotetaan muun muassa vastavuoroisuuteen kaikkien osapuolten kanssa sekä kumppanimaiden julkisten hankintojen, televiestinnän, liikenteen ja rahoitus- ja asiantuntijapalvelumarkkinoiden avaamiseen. Mepit peräävät komissiota luomaan myös EU:n ulkopuolisia mahdollisuuksia korkeasti koulutetuille EU-ammattilaisille.


Mepit haluavat sopimuksen jättävän selvästi pois piiristään kaikki EU:n julkiset palvelut, kuten koulutuksen, terveydenhuollon ja sosiaaliturvan, sekä audiovisuaaliset palvelut. Lisäksi parlamentti edellyttää varmistettavan, että TiSA-maat eivät riko ILO:n perussopimuksia.


Akavan kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Penttisen mukaan Euroopan parlamentin monet reunaehdot vastaavat ay-järjestöjen näkemyksiä. ”Avointa ja yhteiskuntavastuullista kaupankäyntiä kannattavat suomalaisjärjestöt pitäisivät hyvänä TiSA-sopimuksen edistymistä yleisesti tältä pohjalta.”


Lue lisää FinUnionsin sivuilta.


Parlamentti muistuttaa työntekijöiden oikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla


Euroopan parlamentin täysistunto hyväksyi 19.1. suosituksensa digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämiseksi äänin 551 puolesta, 88 vastaan ja 39 tyhjää. Parlamentin mukaan digitaalinen vallankumous vaikuttaa yhteiskuntiemme kaikkiin osa-alueisiin merkiten sekä haasteita että mahdollisuuksia.


Parlamentti katsoo, että yhteiseen säännöstöön perustuvien digitaalisten sisämarkkinoiden luomisella voitaisiin lujittaa unionin kilpailukykyä, myötävaikuttaa kasvuun ja työpaikkoihin, antaa uutta pontta sisämarkkinoille, tehdä yhteiskunnasta osallistavampi sekä tarjota uusia mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille.


Meppien mukaan digitalisoinnin vaikutuksia työterveyteen ja -turvallisuuteen on arvioitava ja nykyisiä säännöksiä mukautettava. Parlamentti korostaa, että esimerkiksi jatkuvan saavutettavuuden aiheuttama työuupumus ja perinteisten työaikajärjestelyjen katoaminen ovat vakavia uhkia työntekijöille.


Parlamentti kehottaa myös jäsenvaltioita arvioimaan sosiaali- ja työllisyyslainsäädännön nykyaikaistamisen tarvetta, jotta nykyiset työntekijöiden oikeuksia ja sosiaaliturvaa koskevat järjestelmät voidaan säilyttää myös digitaalisessa työelämässä.


Lue lisää FinUnionsin sivuilta.


Sosiaalista ja työllisyyskehitystä käsittelevä katsaus: työmarkkinajärjestöjen vuoropuhelu ratkaisevan tärkeää


Euroopan työllisyyden ja sosiaalisen tilanteen kehitystä käsittelevän komission katsauksen mukaan viimeaikaisesta myönteisestä kehityksestä huolimatta jäsenmaiden välillä on yhä valtavia eroja taloudellisessa kasvussa, työllisyydessä ja muissa sosiaalista tilannetta ja työmarkkinoita kuvaavissa indikaattoreissa. Katsauksen mukaan monet erot liittyvät inhimillisen pääoman alihyödyntämiseen useilla rintamilla.


Vuoden 2015 katsauksessa korostetaan itsenäistä ammatinharjoittamista ja yrittäjyyttä sekä niiden potentiaalia uusien työpaikkojen luomiseksi. Katsauksesta käy kuitenkin ilmi, että esimerkiksi nuorilla, ikääntyneillä, naisilla ja etnisillä vähemmistöillä voi olla suurempia esteitä oman yrityksen perustamisessa.


Katsauksen mukaan erilaisten työsopimusmuotojen määrä on lisääntynyt. Katsauksessa katsotaan tämän mahdollistavan joustavat työjärjestelyt ja työmarkkinoille osallistumisen lisääntymisen, mutta voivan myös johtaa työmarkkinoiden segmentoitumiseen. Vaikka jotkin uudet sopimukset voivat hyödyttää kaikkia osapuolia, toiset saattavat lisätä työn epävarmuutta. Joustavuus on tärkeää, mutta sen lisäksi tarvitaan myös turvallisuutta, katsauksessa huomautetaan.


Katsaus toteaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun olevan ratkaisevan tärkeää kestävän ja osallistavan talouden elpymisen kannalta.


Lue lisää FinUnionsin sivuilta.


Parlamentti korostaa työmarkkinaosapuolten sitoutumista nuorten työllistämiseen


Euroopan parlamentin täysistunto hyväksyi 19.1. mietinnön osaamisen edistämistä koskevasta politiikasta nuorisotyöttömyyden torjumiseksi.


Parlamentti toteaa, että saatavilla oleviin työpaikkoihin soveltuvien taitojen puute ja koulutuksen sopimattomuus ovat merkittäviä syitä nuorten työttömyyteen. Parlamentin mukaan viivästyminen työmarkkinoille pääsyssä ja pitkät työttömyysjaksot vaikuttavat kielteisesti uranäkymiin, palkkaan, terveyteen ja sosiaaliseen liikkuvuuteen.


Mietinnössä huomioidaan, että epäsuotuisassa tai haavoittuvassa asemassa olevilla tai syrjityillä henkilöillä ei usein ole mahdollisuutta kehittää kykyjään, valmiuksiaan ja osaamistaan, jos koulutus-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikassa ei oteta huomioon sosiaalista ulottuvuutta. Parlamentti katsoo, että koulutusalalle olisi myönnettävä riittävästi varoja.


Parlamentti pitää tärkeänä nuorten, asianomaisten sidosryhmien, organisaatioiden ja työmarkkinaosapuolten sitoutumista nuorten työllistymistä EU:ssa sekä kansallisella ja paikallisella tasolla tukevien aloitteiden kehittämiseen, täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin.


Lue lisää FinUnionsin sivuilta.

Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpano: EAY jatkaa työtä oikeudenmukaisen siirtymän puolesta


Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY toivottaa tuoreessa kannanotossaan tervetulleeksi Pariisissa loppusyksystä 2015 järjestetyssä ilmastokokouksessa saavutetun sopimuksen.


EAY:n mukaan universaali sopimus ilmastonmuutoksen torjumiseksi on merkittävä poliittinen läpimurto, vaikka sopimus ei olekaan niin kunnianhimoinen kuin järjestö olisi toivonut. Kannanotossa EAY ilmaisee myös huolensa sopimuksen puutteista.


Lue lisää FinUnionsin sivuilta.


Juncker nimitti sosiaalisten oikeuksien pilarista vastaavan neuvonantajan


Komission puheenjohtaja Juncker on nimittänyt ruotsalaisen Allan Larssonin eurooppalaisesta sosiaalisten oikeuksien pilarista vastaavaksi erityisneuvonantajaksi.


Larsson on toiminut urallaan muun muassa komission työllisyysasioiden pääosaston johtajana ja Ruotsin valtiovarainministerinä Ingvar Carlssonin pääministerikaudella 1990-luvun alussa. 1970-luvun alkupuolella Larsson työskenteli Ruotsin Metallityöväen liiton tutkimusosaston johtajana.


Lue lisää FinUnionsin sivuilta.


Facebook  Twitter