Uutiskirje 2/2017 24.1.2017

SAK:n, STTK:n ja YTN:n tukema esitys eurooppalaisen työelämän parantamiseksi läpi parlamentissa


Euroopan parlamentti antoi viime viikolla näkemyksensä sosiaali-, työllisyys- ja koulutuspolitiikan sekä työelämän kehittämisestä. Portugalilaismeppi Maria João Rodriguesin oma-aloitemietintö Euroopan sosiaalisista oikeuksista hyväksyttiin parlamentin täysistunnossa 19. tammikuuta.  


Mietinnössä vaaditaan muun muassa nykyisten työelämän ja sosiaalisten normien päivittämistä siten, että lainsäädäntö ulottuisi koskemaan myös digitalisaation ja alustatalouden myötä syntyneitä, uusia työn muotoja. Myös oikeus neuvotella työehtosopimuksia pitäisi taata kaikille.


SAK, STTK ja YTN tukivat mietintöä, koska niiden mielestä Euroopassa tarvitaan toimia työntekijöiden oikeuksien vahvistamiseksi ja työelämän laadun parantamiseksi. Etenkin digitaalisilla markkinoilla työ siirtyy herkästi sinne missä sääntely ja työehdot ovat heikoimmat. Siksi tarvitaan eurooppalaista minimisääntelyä.


Komissio aikoo kertoa Euroopan sosiaalista ulottuvuutta ja työelämää koskevista aloitteistaan maaliskuussa 2017. Se on nimennyt suunnitelmansa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariksi, ja nyt hyväksytty parlamentin mietintö on panostus näihin suunnitelmiin.


Samaan aikaan komission odotetaan kertovan myös aikeistaan talous- ja rahaliitto EMU:n ja koko EU:n kehittämiseksi.


Rodriguesin oma-aloitemietintö Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista suomeksi EP:n sivuilla

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari komission sivuilla




Komissiolta luvassa ohjeistusta työaikasäädöksiin


Euroopan komissio on luvannut julkistaa maaliskuussa ohjeistusta, jolla saataisiin jäsenmaat noudattamaan työaikasäädöksiä nykyistä paremmin. Komissio tapasi työntekijä- ja työnantajajärjestöjä aiheesta 19. tammikuuta järjestämässään kuulemistilaisuudessa.


Työajasta on säädetty EU-tasolla jo vuosikymmenten ajan työaikadirektiivillä. Direktiivi on kuitenkin vuosien mittaan menettänyt merkitystään. Tietyillä aloilla ja osalla jäsenmaista on ollut mahdollisuus olla noudattamatta sitä (ns. opt out). Kasvava joukko työntekijöitä jää myös kokonaan työaikasuojelun ulkopuolelle, koska direktiiviä ei tarvitse lainkaan soveltaa ns. autonomisiin työntekijöihin. Direktiivin uudistamisessa ei ole yrityksistä huolimatta onnistuttu.


Nyt komissio haluaa direktiivin muuttamisen sijasta keskittyä parantamaan jo olemassa olevien sääntöjen noudattamista. Myöskään Euroopan Ammatillinen yhteistyöjärjestö EAY ja työnantajapuoli eivät torstaina ilmaisseet halua ryhtyä muuttamaan direktiiviä. 


Komission lupaama tulkintaohjeistus on tarkoitettu mm. hallitusten ja työmarkkinajärjestöjen käyttöön. Siinä aiotaan huomioida EU-tuomioistuimen työaikadirektiiviä koskevat päätökset, joita on yli 60, ja muilta osin komissio aikoo antaa omia tulkintaohjeitaan. Ohjeistus tulee tulkinnallisen tiedonannon muodossa (Interpretative Communication).


Tulkintaohjeita on odotettavissa ainakin vuosiloma-säädöksistä, jotka ovat olleet aiheena noin puolessa tuomioistuimen tapauksista. Lisäksi ohjeistusta on luvassa mm. opt out -mekanismin käytöstä ja lepoaikasäädöksistä.


Komission mukaan Suomi ja muut Pohjoismaat rikkovat Espanjan jälkeen eniten työaikadirektiivin määräystä, jonka mukaan työpäivien välillä on oltava vähintään 11 tuntia lepoaikaa. Komission tavoitteena on, että työehtosopimusosapuoletkin saisivat ohjeistuksesta hyödyllisen työkalun, jonka avulla päivittää direktiiviä rikkovia työehtosopimusmääräyksiä.




CETA:n hyväksyminen eteni Euroopan parlamentissa


Euroopan parlamentin kauppapoliittinen valiokunta hyväksyi  Kanadan ja EU :n välisen talous- ja kauppasopimuksen (CETA) äänestyksessään tiistaina 24. tammikuuta. Ääenstystulos oli 25 ääntä puolesta, 15 vastaan ja yksi tyhjä ääni.


Koko Euroopan parlamentti äänestää CETA-sopimuksesta vielä täysistunnossa helmikuun puolivälissä. Valiokunnan äänestystuloksen myötä täysistunnolta voinee odottaa niin ikään hyväksyntää. 


Tämän jälkeen CETA voisi astua voimaan jo vuoden 2017 aikana.


EU:n ja muiden maiden väliset kauppasopimukset eivät voi astua voimaan ilman Euroopan parlamentin hyväksyntää. 






Blogi - FinUnionsin johtaja Aleksi Kuusisto: 


Theresa Mayn Brexitissä mukana keppiä ja porkkanaa – entä mitä tapahtuu työlainsäädännölle? 


Britannian pääministeri Theresa May ilmoitti 17.tammikuuta pitämässään puheessa hallituksensa tavoitteista tuleviin Brexit-neuvotteluihin. Keskeisenä tavoitteena on maan irtautuminen EU:n sääntely- ja tuomiovallasta sekä rajoitusten asettaminen EU-kansalaisten maahanmuutolle. Jotta tämä olisi mahdollista, irtautuu Britannia Mayn mukaan paitsi EU:sta, myös EU:n sisämarkkinoista. Britannia kuitenkin toivoo EU:n suostuvan toimialakohtaisiin järjestelyihin, jotka takaisivat sen yrityksille vapaan ja tullittoman pääsyn EU-markkinoille jatkossakin.


May käytti puheessaan sekä keppiä että porkkanaa kannustaessaan EU:ta suostumaan Britannian tavoitteisiin. Britannia voisi maksaa EU:lle korvauksia vastineeksi pääsystä sisämarkkinoille, ja se voisi edelleen sallia ainakin EU:n osaavan työvoiman maahanmuuttoa. Nykyinen EU:n  lainsäädäntö, ml. työlait, voitaisiin toistaiseksi jättää osaksi Britannian lainsäädäntöä.


Jos taas EU ei suostu neuvottelemaan rakentavassa hengessä Britannian kanssa, uhkasi May hallituksensa vetäytyvän Brexit-neuvotteluista,  ja samalla hän vihjasi mahdollisuuteen tehdä maasta yritysystävällinen alhaisen verotuksen maa EU:n kyljessä.


Mayn puheen myötä Britannialla on vihdoin selkeät ja suhteellisen realistiset tavoitteet Brexit-neuvotteluihin.


Ottaen huomioon Britannian ja EU:n reunaehdot, lienee parasta molemmille osapuolille olisi neuvotella kahden itsenäisen kauppapolitiikan omaavan maan välinen, kunnianhimoinen vapaakauppasopimus. Tämän May asettikin tavoitteeksi puheessaan. Neuvottelujen pohjana voitaneen käyttää EU–Kanada-kauppasopimus CETA:a, joka on EU:n neuvottelemista kauppasopimuksista toistaiseksi kunnianhimoisin.


CETA poistaa EU:n ja Kanadan väliltä lähes kaikki tullitariffit, mutta Kanadan yritykset kohtaavat jatkossakin suuren määrän sääntelyesteitä EU:hun tullessaan. Britannia voi Mayn tavoitteen mukaisesti jatkaa EU:n lakien noudattamista ja siten minimoida yritysten kohtaamat sääntelyesteet EU-eron jälkeenkin. Näin Brexitin talousvaikutukset voisivat jäädä maltillisiksi.


Uusia kaupanesteitä on kuitenkin vääjäämättä luvassa, jos Britannia Mayn tavoitteiden mukaisesti irtautuu täysin EU-tuomioistuimen tuomiovallasta. Kun EUT ei voisi enää tuomita Britanniaa esimerkiksi EU:n finanssisääntöjen rikkomuksista, lienee poliittisesti ja lakien valvonnan kannalta välttämätöntä eriyttää Britannian ja EU:n finanssimarkkinoita toisistaan.


Uusiin kaupanesteisiin sopeutumisessa tullee olemaan riittävästi haastetta, varsinkin jos Lontoo menettää erityisasemansa euroaluetta palvelevana finanssikeskuksena. Siksi ei ole tarvetta joidenkin EU-tahojen kaipaamille, Britanniaan kohdistuville erityisille kostotoimenpiteille, jotka toimisivat pelotteena muille EU-eroa harkitseville maille.


Vaikka EU-lainsäädäntö jäisikin Mayn tavoitteen mukaisesti Britanniassa aluksi voimaan, vallansiirto Britannian parlamentille merkitsisi luonnollisesti sitä, että tämä voisi purkaa EU:n perintönä saatua sääntelyä. Konservatiivipuolueen sisällä olisi varmasti paineita ryhtyä purkamaan esimerkiksi EU:ssa sovittua työlainsäädäntöä, vaikka May puheessaan ilmoitti haluavansa päinvastoin vahvistaa maansa työntekijöiden lakisääteistä turvaa.


EU:n vapaakauppasopimuksiin on tavanomaisesti sisällytetty pykälä jonka mukaan työlainsäädäntöä ei saa heikentää kaupan edistämiseksi. Tämän kaltaisella kirjauksella voitaisiin evätä itsenäiseltäkin Britannialta oikeus heikentää työntekijöidensä suojaa ja ehkäistä siten Britannian ja EU:n välistä sosiaalista polkumyyntiä.


EU ja Britannia hyötyvät molemmat läheisistä taloudellisista ja poliittisista suhteista, joten toivon mukaan tulevat neuvottelut voidaan käydä läpi hyvässä hengessä. Mayn asettamat tavoitteet antavat siihen hyvät lähtökohdat.



Facebook  Twitter