Siirry sisältöön
In English

Algoritmi ei saa toimia pomona alustatyössä

Lähikuva käsiparista käyttämässä älypuhelinta violetissa valossa

Parlamentin työllisyysvaliokunta käsitteli torstaina 19.5. Elisabetta Gualminin (S&D, Italia) mietintöä. Sen tavoitteena on parantaa digitaalisten työympäristöjen kautta työskentelevien ihmisten työoloja ja sosiaalisia oikeuksia sekä tukea digitaalisten työympäristöjen kestävän kasvun edellytyksiä Euroopan unionissa.

”Tarvitsemme hyvän lainsäädäntövälineen työntekijöiden arvokkuuden takaamiseksi, siksi tämä on tärkeä esitys. Se myös kulkee käsi kädessä eurooppalaisen sosiaalisen pilarin kanssa”, Gualmini sanoi puheenvuoronsa alussa.

Esittelijän roolissa hän kävi läpi mietinnön pääkohdat.

”Voimme varmistaa, että työntekijöillä on työsuhdeoikeudet vain, jos heidän työsuhteensa on tunnistettu. Työn tekijöiden oletetaan olevan työntekijöitä todellisten työsuhteiden perusteella, ja riita-asioissa alustojen on todistettava toisin. Kansallisten viranomaisten ja työsuojeluviranomaisten on sovellettava tätä oikeudellista olettamaa ennakoivasti estääkseen virheellisen luokittelun ja oikeudenkäynnit”, hän painotti.

Gualminin mukaan direktiivin pitäisi ulottua alustatyötä pidemmälle. Hän ehdotti, että algoritmista hallintaa koskevia säännöksiä sovellettaisiin kaikkiin työntekijöihin, jotka ovat automatisoitujen ja puoliautomaattisten järjestelmien alaisia.

”Algoritmi ei saa toimia pomona, vaan tässä tarvitaan avoimuutta algoritmien suhteen”, hän painotti.

Mietintö vahvistaa myös ammattiliittojen ja työehtosopimusneuvottelujen roolia.

Rajanveto: ”yrittäjä vai työntekijä” synnytti keskustelua

Jotkut parlamentin jäsenet korostivat, että alustatyön tuottaman innovaation ohella on kunnioitettava työntekijöiden oikeuksia EU:n lainsäädännön mukaisesti, jotta vältetään kansainvälisten alustojen väärinkäytökset. Työntekijöillä olisi oltava pääsy kansalliseen sosiaaliturvajärjestelmään eikä vain alustan tarjoamaan yksityiseen vakuutukseen, ja heidät olisi organisoitava asianmukaisesti työehtosopimusneuvottelujen edistämiseksi. Toiset kannattivat esittelijän ehdottamaa käänteistä ”työntekijän olettamaa”, jossa digitaalisen alustan on todistettava, että henkilö on itsenäinen ammatinharjoittaja. Puhujat myös varoittivat automaattista luokittelua, jotta se mahdollistaisi todellisen itsenäisen ammatinharjoittamisen jatkossakin.

Paikalla olevilla asiantuntijoilla oli hyvin erilaisia näkemyksiä.

Woltin ja muiden alustojen edustajana kuultiin Sami Laurinkaria, joka korosti joustavuuden tarvetta kilpailukyvyn ja innovaation säilyttämiseksi. Laurinkarin mukaan enemmistö Woltin 200 000 työntekijöistä saattaa jättää työnsä, mikäli työ muutettaisiin työsuhteeksi.

”Ihmiset, jotka valitsivat itsenäisen ammatinharjoittamisen tämän tuoman joustavuuden vuoksi, kieltäytyisivät ”jäykästä” työsuhteesta”, Laurinkari esitti.

ETUCin liittosihteeri Ludovic Voet toi esille, että direktiivi on askel oikeaan suuntaan, mutta sitä voidaan edelleen parantaa alustatyöntekijöiden kannalta. Euroopassa on tällä hetkellä 23 miljoonaa yritystä, joista noin 5000 toimivat alustatyön parissa.

”Emme voi hyväksyä sitä, että työlainsäädäntö kirjoitetaan a la carte -muodossa jollekin digitaaliselle alustalle, kun muut 23 miljoonaa yritystä kunnioittavat yhteisiä sääntöjä. Tämä olisi epäreilua kilpailua muille yrityksille”, hän sanoi.

Alustat ovat kasvamaan päin Euroopassa, ja jos alustatyötä nyt ei säädellä, kohta on liian myöhäistä.

”Työsuhdeolettama, eli että alustatyöntekijät ovat oletettavasti työntekijöitä, ja näyttötaakan siirtymisestä työntekijältä yritykselle” on oikea lähestymistapa. Eli jos alustayritys väittää, että kyseessä ei ole työsopimus, niin sillä on näyttötaakka”, hän esitti.

Voetin mukaan on järkevämpää säädellä alustatyötä, kuin esimerkiksi pyytää työntekijöitä menemään oikeuteen tai laittaa työsuojeluviranomaiset juoksemaan sellaisten alustojen perässä, joiden toimintaa he eivät tunne.

Riita-asiat puidaan nyt oikeudessa

EU:n työntekijät tarvitsevat yhteisiä sääntöjä, jotka takaavat yhdenvertaisen kohtelun, ja että joustavuus on tärkeä tekijä, joka ei saisi tapahtua terveyden ja sosiaalisen vähimmäissuojelun kustannuksella.

Monet alustat toimivat valtioiden rajat ylittävästi. Sen takia Euroopan tasolla tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä. Direktiiviin toimenpanossa menee kuitenkin vielä aikaa. Riita-asioita hoidetaan tällä hetkellä jäsenmaissa eri tuomioistuimissa. Se on kallista ja aikaa vievää.

FinUnionsin johtaja Susanna Salovaaran mukaan työmarkkina-asioita ei pitäisi hoitaa tuomioistuimen kautta. Sääntely pitäisi ensisijaisesti tulla sosiaalisten partnereiden neuvotteluiden kautta.

”Tällä hetkellä tilanne on useimmissa maissa todella huono, eikä alustatyöntekijöiden tilannetta ole pystytty parantaa useista oikeustapauksista huolimatta. Hollannissa ensimmäiset oikeustapaukset käytiin jo vuonna 2018, eikä tilanne ole juurikaan parantunut”, sanoo Salovaara.

Palkansaajajärjestöjen mukaan direktiiviehdotukseen on sisällytettävä myös ammattiliiton oikeus nostaa kanne työntekijän puolesta, sillä yksittäisillä työntekijöillä ei ole oikeustaisteluihin varaa.

Jatkoa luvassa Tšekin johdolla

Europarlamentaarikko Elisabetta Gualminin mietinnön tarkistusten jättöpäivä on 1. kesäkuuta. Heinäkuun alusta Tšekki ottaa kopin direktiiviehdotuksesta omalla EU-puheenjohtajakaudella. Heinäkuussa varjoesittelijöiden kokoukset ovat alkamassa. Näillä näkymin mietintö on tulossa äänestykseen työllisyysvaliokunnassa lokakuussa ja täysistuntoon marraskuussa.