Siirry sisältöön
In English

Alustataloustyölle luotava sääntöjä, jotta kehitys tulevaisuuden työympäristössä voi kunnolla alkaa

Pelisääntöjä tarvitaan eurooppalaisille työmarkkinoille. Yhä useampi alusta toimii EU:n sisämarkkinoilla rajat ylittävästi. Kuva: iStock.

Ensimmäisenä tulee mieleen sateessa ja tuiskussa henkensä edestä pyöräilevät ruokalähetit. Tai autoilijat, jotka pyörivät toiveikkaina eri kortteleissa vastatakseen kuljetettavan kutsuun. Nämä ovat varmasti tyypillisimmät esimerkit alustataloustyöntekijöistä, joita jokainen näkee lähes joka päivä. Tilausta tehdessä jo miettii, miten lähettiparat elävät. Alustataloustyöntekijöiden huono asema on ikään kuin kaikkien tiedossa, mutta tilanteelle ei ole kyetty tekemään mitään. Lisäksi alustatalous ulottuu paljon pidemmälle kuin ajattelemme: muurarit löytävät keikkansa applikaation kautta, metsänistutukseen värvätään porukkaa erilaisten alustojen kautta, samoin kodin ja puutarhan erilaisiin kunnostustöihin. Alustatyö on paljon laajemmalle levinnyttä kuin ajattelemmekaan.

Eurooppalaisista 17 % kertoo tekevänsä jonkinlaista työtä internetin kautta, 4,3 % alustavälitteistä työtä jonkin verran ja 1,1 % elää pelkästään alustavälitteisestä työstä. Yleisimmin alustataloustyöntekijöistä puhuttaessa heidän oletetaan olevan opiskelijoita ja maahanmuuttajia, jotka eivät kieliongelmien takia saa muita töitä. Useimmissa tapauksissa työ nähdään väliaikaisena ekstrana, joka ei suoranaisesti ole pääelinkeino. Yhä useammin se kuitenkin on, ja yhä useammin se ulottuu myös perheellisiin tai jopa eläkeläisiin. Ostamalla hyödykkeitä tai palveluita alustojen kautta, hinnat eivät useinkaan ole sellaisia, että jokainen prosessiin osallistuja saisi siitä riittävän korvauksen, sen on varmasti useampi tiedostanut.

Tapauksia on puitu oikeudessa

Viime vuosina useissa EU-maissa on ollut tapauksia, jotka ovat johtaneet oikeuskäsittelyihin. Useammassa maissa prosesseja on runsaasti kesken. Alustatyöntekijöiden huono taloudellinen kompensaatio, alisteisessa asemassa toimiminen (mm. rankaiseminen offline-tilassa olosta) ja työskentely ilman vakuutuksia, lomaoikeuksia ja eläkekertymiä on rasittanut työn tekijöitä jo pitkään. Oikeuden päätökset ovat hyvin vahvasti olleet, että alustataloudessa toimivat tekijät ovat selvästi työsuhteessa ja monessakin tapauksessa alustat ovat joutuneet maksamaan korvauksia.

Pelisääntöjä siis tarvitaan eurooppalaisille työmarkkinoille. Yhä useampi alusta toimii EU:n sisämarkkinoilla rajat ylittävästi. Euroopan komissio antoi joulukuussa 2021 aloitteen direktiiviksi alustataloustyön työolosuhteiden parantamiseksi. Tällä hetkellä neuvosto ja parlamentti muodostavat direktiiviehdotukseen omia kantojaan.

Lähtökohdat direktiiviehdotuksessa

Tekstissä on nähty paljon hyvää, joskin myös paljon tulkinnanvaraisuutta. Tärkein elementti on vahva työsuhdeolettama, josta olisi lähdettävä liikkeelle jokaisessa alustan kautta jaettavassa työssä. Komission aloitteessa on tällä hetkellä viisikohtainen kriteeristö, joista kahden kohdan täyttyessä suhdetta voitaisiin pitää työsuhteena. Työntekijän aseman turvaamiseksi olisi kuitenkin parempi lähteä liikkeelle aina työsuhdeolettaman kautta, jotta voidaan turvata työntekijän asema. Todistustaakan on oltava siis käänteinen. Yrittäjyyden mahdollisuus on ehdottomasti myös turvattava, että ne, jotka toimivat puhtaasti yrityspohjalta, saavat näin tehdä jatkossakin.

Joissain tulkinnoissa on pelätty kolmannen muodon syntymistä yrittäjän ja työntekijän rinnalle. Tällaisen villin kortin syntyminen pitää kuitenkin ehdottomasti estää, sillä työn tekijöitä ei voitaisi suojella kunnolla. Euroopan ammattiyhdistysliike on ottanut vahvasti kantaa siihen, että jäsenmaissa täytyisi säätää omaa lainsäädäntöä EU-direktiivin rinnalla, jonka kautta tällainen kolmas muoto kiellettäisiin.

Algoritmit suurennuslasin alla

Myös algoritmit ovat nousseet suureen rooliin direktiivissä. Algoritmien vaikuttaessa jo useaan alaan elämässämme, pelkona on, että se myös rytmittää epäreilusti työn tarjonnan. Jos työntekijä kieltäytyy jostain keikasta, on pelkona algoritmien kautta tapahtuva työtarjouksien väheneminen. Tästä syystä direktiivi ottaa kantaa vahvasti algoritmien hallintaan ja läpinäkyvyyteen. Algoritmit voivat toimia arvaamattomastikin ja epäsuosioon joutuminen voisi olla työntekijälle katastrofi. Tästä syystä työntekijällä on oltava oikeus algoritmien ehtojen tarkistamiseen. Valitettavia esimerkkejä algoritmien arvaamattomuudesta löytyy esimerkiksi Hollannista, missä algoritmit alkoivat merkitä lapsilisän saajissa väärinkäytöksiä, vaikka näitä ei ollut. Lapsilisiä poistettiin, mikä johti taloudellisiin ongelmiin monissa perheissä ja johti jopa itsemurhiin taloudellisten paineiden kasvaessa. Tällaiset esimerkkitapaukset on otettava erityisen vakavasti osoituksena siitä, ettei algoritmeihin voi sokeasti luottaa missään järjestelmässä.  

Direktiivi on alkua uudelle alalle

Direktiivi alustataloustyöstä on hyvä alku tulevaisuuden työmarkkinoiden oikeudenmukaisempaan kehittymiseen. Yhä useampi työ löytyy verkosta tulevaisuudessa. Tästä syystä on luotava pelisääntöjä ja läpinäkyvyyttä sekä oikeudenmukaisuutta. Myös alustatalouden kautta jaettavan työn on tuotava tekijälleen oikeutetusti taloudellista varmuutta ja turvallisuutta tulevaisuuteen eläkekertymien ja sosiaalimaksujen kautta. Direktiivi on alkua uudelle alalle, jossa riittää ongelmakohtia. Perusasioiden kuntoon laittaminen onkin tärkeää, jotta voidaan kunnolla edes puhua työturvallisuudesta, -ergonomiasta ja muista tärkeistä ammatillisista epäkohdista!