Siirry sisältöön
In English

Energian hintojen nousu huolestuttaa – mitä on tehtävissä?

Energian hintojen nousu on keskeinen huolenaihe eurooppalaisille tällä hetkellä. EU:lta odotetaan tehokkaita toimia euroalueella. Kuva: iStock.

Ensi talven tuloa pelätään Euroopassa, koska energian hinnat jatkavat nousuaan. Ruoan kallistuminen ja yleinen hintojen nousu tuntuu monen kukkarossa. Eurooppalaisella tasolla varoitetaan myös kasvavasta energiaköyhyydestä, mikäli nykyistä kehitystä ei saada jarrutettua.  

Jo pandemian aikana energian hinnoissa oli havaittavissa nousua, mutta hinnat nousivat ennakoitua enemmän. Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikutti suuresti energiamarkkinoihin ja sota johti uuteen energian hintojen nousuun samalla, kun se aiheutti huolta EU:n kyvystä turvata energiahuoltonsa.  

EU-johtajat sopivat heti Venäjän hyökkäyksen jälkeen maaliskuussa 2022 poistavansa asteittain EU:n riippuvuuden Venäjän fossiilisista polttoaineista. Sen jälkeen myös pakotteita on asetettu tiuhaan tahtiin, viimeisin kesäkuun alussa, jolloin EU hyväksyi kuudennen pakotepaketin Venäjää vastaan.  

Eurooppa-neuvoston ylimääräisessä kokouksessa 30.–31. toukokuuta johtajat päättivät kieltää lähes 90 % kaikesta öljyntuonnista Venäjältä vuoden 2022 loppuun mennessä. Näin ollen EU pyrkii ilmastoneutraaliuteen keinona vahvistaa riippumattomuutta polttoaineiden tuonnista ja saavuttaa ilmastotavoitteensa (Fit For 55). Kesäkuun lopussa energiaministereiltä tuli vihreää valoa REPowerEU-suunnitelmalle, jonka tavoitteena on lopettaa Euroopan riippuvuus Venäjän fossiilisista polttoaineista jo ennen vuotta 2030.

Myös G7-johtajat sitoutuivat välittömiin toimiin energiahuollon turvaamiseksi ja hintojen alentamiseksi samoihin aikoihin.  Energian kriisi tulee näkymään Tšekin puheenjohtajakaudella. Maan päätehtäviin kuuluu muun muassa Ukrainan sodanjälkeisen jälleenrakennuksen valmistelu sekä yhteiset eurooppalaiset hankkeet, kuten REPowerEU. EU:lla on kova paine saada käyttöön uusia polttoainetyyppejä, mukana sähkö ja vety. 

Euroopan parlamentti: Muita keinoja kehiin 

Parlamentin täysistuntoviikon aikana keskustelu energian lähteistä ja energian hintojen noususta kävi kuumana.  

Agnes Jongerius (S&D, Hollanti), esitti alkuviikon keskusteluissa, että tilanne vaatii tiukempia toimia.  

”Annetaan jatkoaikaa SURE-välineelle, eli pandemian aikana käyttöön otetulle tilapäiselle tukivälineelle, joka tähtää eurooppalaisesta hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämiseen”, hän totesi puheenvuorossaan.

Toinen voisi olla vähimmäistulojärjestelmää koskeva direktiivi (Minimum Income Scheme Directive), joka antaisi mahdollisuuden taata turvaverkot vähimmäistoimeentulon avulla kaikille sitä tarvitseville ja samalla se edistäisi toimenpiteitä, jotka koskevat työkykyisten aktiivista osallisuutta.  

Jongeriuksen mukaan energian hinnalle olisi asetettava kattorajoja niin, ettei eurooppalaiset kotitaloudet joudu täysin pulaan.  

Kritiikkiä osoitettiin myös energiayhtiöiden suuntaan, sillä ne ovat tehneet voittoa sodan aikana ja myös siitä johtuvasta energian hintakriisistä. 

Tanskalainen meppi Nikolaj Villumsen (The Left) ei säästellyt sanojaan. Poikkeuksellisen isot voitot, jotka on ansaittu nousevien energiahintojen turvin, on hänen mukaansa verotettava.

”On epäreilua, että toiset joutuvat luopumaan sähköstä tai alentamaan lämpöä energiayhtiöiden leipoessa rahaa”, hän toteaa Twitter-tilillään.

ETUC: Energiaköyhyys saatava kuriin 

Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUCin hallituksen kokouksen yhteydessä 22.–23.6. jäsenedustajat päättivät päätöslauselmasta, jossa ETUC listaa erilaisia suosituksia energian hintakriisin valossa. 

Öljyn, kaasun ja sähkön hintakehitys on vähentänyt monien EU-kansalaisten ostovoimaa ja lisännyt energiaköyhyyttä, jossa heikossa taloudellisessa asemassa olevalla kotitaloudella on vaikeuksia selviytyä asumisen energiakustannuksista.  

Inflaatio on toinen vihollinen. Se on kirinyt 8,6 prosenttiin (kesäkuussa 2022) euroalueella ja EU:n jäsenmaiden välissä on isojakin eroja. Maltalla inflaatio on matalin (6 %) ja Suomessa toiseksi matalin (8 %), kun taas Virossa jopa 22 prosentin luokkaa. Korkea inflaatio yhdistettynä eri kustannusten nousuun vaikuttaa suoraan työntekijöiden ostovoimaan.  

ETUCin mukaan yli 34 miljoonaa Euroopan unionin asukkaista koki energiaköyhyyttä jo ennen tätä hintakriisiä. Energiaköyhyys tulee kasvamaan tulevina kuukausina. 

ETUC pitää tärkeänä, että päättäjät toimisivat nopeasti ja laajentaisivat toimia, joilla tuetaan kriisistä eniten kärsiviä pieni- ja keskituloisia talouksia ja matalapalkkaisia työntekijöitä. Yrityksiä voisi esimerkiksi rohkaista konkreettisiin toimiin työntekijöiden taakan keventämiseksi ja ostovoiman menettämisen estämiseksi. Inflaatio ja energian hintakriisi pitäisi näkyä myös palkkaneuvotteluissa työpaikoilla. 

Päätöslauselmassa todetaan, että EU:n on vähennettävä nopeasti ja rajusti riippuvuuttaan Venäjän fossiilisten polttoaineiden tuonnista ja samalla pyrittävä saavuttamaan European Green Dealin tavoitteet. Lyhyellä aikavälillä tämä tarkoittaa EU:n energiatoimitusten monipuolistamista, riittävän kaasun varastoinnin varmistamista ja koordinoidumman ostopolitiikan omaksumista ennen talven tuloa. Tämä tarkoittaa myös, että EU:n olisi vauhditettava eurooppalaisen vihreän sopimuksensa käyttöönottoa vahvan oikeudenmukaisen siirtymäkauden oikeudellisen kehyksen pohjalta, erityisesti mitä tulee energiatehokkuuteen, energiansäästöön, kiertotalouteen ja uusiutuvaan energiaan.
 
Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä myös työntekijöiden koulutukseen, uudelleenkouluttamiseen ja ammattitaidon parantamiseen, jotta vältetään työvoimapula strategisilla aloilla, joita tarvitaan vihreään siirtymään. 

Ilmastotoimet ovat osa kokonaisratkaisua, sillä ne ovat avainasemassa paitsi ilmaston lämpenemisen rajoittamisessa, myös riittävän energiansaannin, energiavarmuuden, energian kohtuuhintaisuuden varmistamisessa, energian hintojen heilahtelun vähentämisessä ja raaka-aineiden saatavuuden varmistamisessa. 

Katse kääntyy EU-päättäjiin päin. Yhtenä keinona voisi olla sopimus hätämekanismista energianhintojen rajoittamiseksi tai sääntelemiseksi, kun ne ylittävät tietyn tason. Useat jäsenvaltiot ovat valinneet tämän vaihtoehdon, mutta koordinoidumpaa lähestymistapaa EU-tasolla etsintäkuulutetaan.  Lue päätöslauselma kokonaisuudessaan täältä.

Mistä EU:n energia on peräisin? 

Yli 40 % EU:ssa tuotetusta energiasta on peräisin uusiutuvista lähteistä ja noin kolmannes tuotettiin ydinvoimaloissa. Venäjä on pitkään ollut EU:n tärkein fossiilisten polttoaineiden toimittaja. Yli puolet vuonna 2020 tuoduista kiinteistä fossiilisista polttoaineista (lähinnä kivihiilestä) tuli Venäjältä, samoin kuin 43 % tuodusta maakaasusta. Lue lisää täältä.