Siirry sisältöön

Esitys palkka-avoimuusdirektiiviksi: palkkaraportoinnin 250 työntekijän rajaa laskettava

Palkka-avoimuusdirektiivin tavoitteena on varmistaa sama palkka samasta työstä, mutta vaarana on, että alkuperäinen Euroopan komission antama lupaus jää suurelta osin täyttämättä. Kaksi kolmasosaa eurooppalaisista työntekijöistä suljettaisiin keskeisten palkkojen avoimuustoimenpiteiden ulkopuolelle, mikäli palkka-avoimuusdirektiivi hyväksytään nykyisessä muodossaan.

Palkkojen avoimuustoimenpiteet olivat yksi von der Leyenin komission keskeisistä lupauksista, ja komissio julkaisi viime keväänä esityksen sukupuolten välistä palkkojen avoimuutta koskevasta direktiivistä. Nyt direktiivin vaikutus uhkaa jäädä hyvin vähäiseksi, koska komissio on päättänyt rajoittaa sukupuoleen perustuvan palkkaraportoinnin yli 250 työntekijän organisaatioihin. Tämä ei ole palkansaajakeskusjärjestöjen mukaan hyväksyttävää.

Palkansaajakeskusjärjestöjen mukaan palkka-avoimuuden lisääminen EU-lainsäädännöllä on tehokas keino edistää samapalkkaisuutta. Ilman riittäviä tietoja työpaikalla ei ole mahdollista löytää perusteettomia palkkaeroja ja vaatia niiden korjaamista.

Euroopan komission esittämät samaa tai samanarvoista työtä tekevien työntekijöiden palkkaeroja koskevat tiedonsaanti- ja raportointikäytännöt merkitsisivät tärkeää parannusta, mutta raportoinnille asetettua 250 työntekijän rajaa on laskettava huomattavasti. 

“Huolestuttavaa on, että esityksen rajauksin vain kolmasosa EU:n työntekijöistä pääsisi direktiivin määrittämän palkka-avoimuuden piiriin”, kommentoi SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä.

Pekka Ristelä SAK - FinUnions
Pekka Ristelä toimi Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa
palkka-avoimuusdirektiiviä koskevan lausunnon esittelijänä. Kuva: SAK

Hän jatkaa:

“Emme näe perusteita muiden kuin mikroyritysten vapauttamiselle raportoinnista, jonka kustannukset on komission esityksessäkin arvioitu vähäisiksi”.

Ristelä pitää tärkeänä myös ammattiliittojen ja tasa-arvoelinten mahdollisuus tukea työntekijöitä palkkatasa-arvon varmistamisessa.

“Komission esitystä olisikin tarkennettava niin, että työntekijöiden edustajia koskevien epäselvien viittausten sijaan direktiivissä turvattaisiin selvästi ammattiliittojen oikeus edustaa työntekijöitä ja neuvotella palkkatasa-arvon edistämisestä”, hän kommentoi.

ETUC: palkka-avoimuusdirektiivi tulisi soveltaa kaikkiin työntekijöihin yrityskoosta riippumatta 

ETUC esittää ilmoitusvelvollisuuden raja-arvon poistamista direktiivin osalta. ETUCin tekemien selvitysten mukaan direktiivin vaikutus olisi vieläkin heikompi EU-jäsenvaltioissa, joissa sukupuolten palkkaerot ovat suurimmat, kuten Virossa ja Latviassa, jossa vain joka viides työntekijä kuuluisi komission ehdottamien palkkojen avoimuustoimenpiteiden piiriin.

Euroopan komission mukaan raja-arvo on tarpeen kustannusten rajoittamiseksi, mutta ETUCin laatima vaikutustenarviointi osoittaa, että palkkojen avoimuusraportoinnin kustannukset laskevat merkittävästi ensimmäisen vuoden jälkeen. Ensimmäisenä vuonna se maksaisi kullekin työnantajalle keskimäärin 315–500 euroa, mutta seuraavina vuosina se laskee alle 100 euroon. Lue lisää englanniksi täältä.

Euroopan parlamentin valiokunnista sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta että Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta keskustelevat ja äänestävät kannastaan direktiivistä (Gender Pay Transparency Directive) 28. helmikuuta.
Palkka-avoimuusdirektiivin yhteisesittelijät ovat Kira Marie Peter-Hansen (Vihreät/EFA) ja Samira Rafaela (Renew). Varjo-esittelijinä toimivat muun muassa suomalaiset mepit Sirpa Pietikäinen (EPP) ja Silvia Modig (GUE/NGL).