Siirry sisältöön
In English

EU-politiikka mutkistuu: Poliittiset ryhmät muodostavat kantansa kysymys kerrallaan

Europarlamentin päätöksenteko on muuttunut entistä monisyisemmäksi, arvioi EU-parlamentin äänestyksiä seuraava VoteWatch Europe -järjestö. Järjestön mukaan perinteinen jako EU-myönteisiin ja -kielteisiin ryhmiin on vesittynyt selvästi.
Käsiäänestys EU-parlamentissa 24. lokakuuta 2019. Kuva. EP/ Michel Christen
Käsiäänestys EU-parlamentissa 24. lokakuuta 2019. Kuva. EP/ Michel Christen

Europarlamentin poliittisten ryhmien päätöksenteko on muuttunut, ja ryhmät muodostavat kantansa enenevissä määrin kysymys kerrallaan, sanoo EU-parlamentin päätöksentekoa seuraava VoteWatch Europe.

Kysymys-pohjaisuus tarkoittaa, että perinteinen jako EU-myönteisiin ja -kielteisiin ryhmiin on menettämässä merkitystään, koska yhdessä asiakysymyksessä EU:n yhdentymistä kannattavat ryhmät saattavat toisissa kysymyksissä vastustaa EU:n integraatiota.

Vastustaako vai kannattaako poliittinen ryhmä EU:n yhdentymistä perustuu entistä enemmän poliittiseen laskelmointiin: hyödyttääkö EU:n yhdentyminen poliittisen ryhmän jäsenten kotivaltioita – vaiko ei.

Vote Watchin arvio perustuu uuden europarlamentin tämän syksyn äänestystuloksiin. Järjestö syventyi kolmen EU-politiikan kuumaan perunaan: työllisyys- ja sosiaaliasioihin, EU:n laajenemiseen ja maahanmuuttoon.

Ani harvat tukeneet 100-prosenttisesti EU:n sosiaalipolitiikkaa

EU:n työllisyys- ja sosiaalipolitiikka eivät nauti varauksetonta kannatusta europarlamentissa. Vain muutamat kansalliset puolueet ovat tukeneet kaikkia ehdotuksia, joiden tavoite on ollut vahvistaa EU:n sosiaalista ulottuvuutta. Nämä puolueet kuuluvat lähinnä parlamentin sosiaalidemokraattiseen (S&D) tai vasemmistoryhmään (GUE/ NGL).

Kaksi kansallista puoluetta on järjestelmällisesti vastustanut kaikkia esityksiä, jotka lisäisivät EU:n sananvaltaa Euroopan työllisyys- ja sosiaalipolitiikassa. Toinen puolue on Tšekistä ja toinen Alankomaista, Molemmat kuuluvat konservatiivien ja reformistien ECR-ryhmään, jonka edustaja toimii parlamentin työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnan puheenjohtajana.

Molemmat puolueet vastustavat sitä, että EU kuluttaisi rahaa työllisyys- ja sosiaalipolitiikassa. Ne ovat esimerkiksi vastustaneet EU:n nuorille suunnatun työllistämisohjelman rahoituksen kasvattamista ja työttömyysvakuutusten eurooppalaista jälleenvakuutusta, joka voisi tukea jäsenmaita, jos työttömyys kasvaisi nopeasti.

Puolueet ovat vastustaneet EU:n työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa, koska niiden mielestä rahat olisi järkevintä käyttää muihin hankkeisiin. Lisäksi ne ovat vakaasti sitä mieltä, että sosiaalipolitiikka kuuluu yksittäisille jäsenmaille – ei EU:lle.

Saarivaltiot ovat EU:n sosiaalipolitiikan keihäänkärkiä

VoteWatchin mukaan Kyproksen, Maltan ja Irlannin europarlamentaarikot ovat kaikkein suopeimpia EU:n työ- ja sosiaalipolitiikan aloitteille. Muutoin EU:n meppien suhtautuminen EU:n sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamiseen on vahvinta Etelä-Euroopan jäsenmaissa.

VoteWatch arvioi, että EU:n vahvaa sosiaalista ulottuvuutta kannattavissa maissa on ymmärretty, että nykytilanteessa ne olisivat suurimmat hyötyjä.

Tšekin edustajat näyttävät suhtautuvan europarlamentissa kaikkein penseimmin yrityksiin vahvistaa EU:n sosiaalista ulottuvuutta. Tšekkiedustajien jälkeen toiseksi vahvinta vastustus on hollantilaismeppien keskuudessa. Esimerkiksi Hollannin pääministerin Mark Rutten VVD-puolueen mepit ovat sosiaalisen ulottuvuuden kovimpia vastustajia RE-ryhmässä.

Keski- ja Itä-Euroopan jäsenmaiden mepit eivät ole varsinaisesti hurranneet EU-aloitteille, joiden tavoite on vähentää työttömyyttä. Näin siksi, että nämä aloitteet eivät hyödyttäisi Keski- ja Itä-Euroopan maita, joissa rekisteröity työttömyys on alhaisempaa kuin esimerkiksi Etelä-Euroopan jäsenmaissa.

Rekisteröity työttömyys ei anna täydellistä kuvaa Itä- ja Keski-Euroopan maista. Näiden maiden pientä rekisteröityä työttömyyttä selittää se, että työttömyysturvaan pääsemisestä on tehty vaikeaa ja monimutkaista, minkä vuoksi monet jättävät rekisteröitymättä ja elättävät itsensä niillä töillä, joita he pystyvät saamaan.

Lisäksi Keski- ja Itä-Euroopan europarlamentaarikot pelkäävät, että EU:n mahdolliset työllisyysohjelmat rahoitetaan esimerkiksi aluepolitiikan tukien rahoilla, jotka ovat painottuneet juuri Itä-Eurooppaan.

Jos Kypros, Malta ja Irlanti ovat EU:n sosiaalipolitiikan vankkumattomimpia tukijoita, ne ovat myös EU:n yhtenäisen veropolitiikan kiihkeimpiä vastustajia: Kypros on pessyt viime vuosikymmenen aikana teollisen tehokkaasti erityisesti venäläistä rahaa sisämarkkinoille. Maltaa on kutsuttu Euroopan omaksi Panamaksi, koska monimutkainen verojärjestelmä antaa mahdollisuuden kikkailuun ja noin viiden prosentin yhteisöveroon. Irlanti puolestaan kerää leijonanosan yhteisöveroistaan monikansallisilta yrityksiltä, jotka kierrättävät varojaan Irlannin verosopimusverkoston lävitse pienentääkseen verojaan.

Konservatiivit tukevat EU:n laajentumista

EU:n laajentuminen Länsi-Balkanilla on ollut yksin syksyn kuumista perunoista. Ainakin siihen asti, kun Ranskan presidentti Emmanuel Macron tappoi toiveet jäsenyysneuvotteluiden aloittamisesta Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa.

Europarlamentissa konservatiivien ja reformistien ECR-ryhmä on vahvimmin sitoutunut EU:n laajentumiseen. Tulos ei ole niin yllättävä kuin äkkiseltään luulisi.

Ensinnäkin ryhmässä on vahva edustus Itä-Euroopan jäsenmaissa. Mahdollisesti tästä syystä ECR-ryhmässä on ymmärrys siitä, millainen vaikutusvalta Venäjällä on ja siksi EU:n vaikutusvallan kasvattaminen Venäjän ”etupiiriin” kuuluneiden maiden kanssa on vain hyvä asia.

Toiseksi, ECR-ryhmä on pitänyt hyviä suhteita esimerkiksi Turkkiin, joka on jo vuosia haaveillut EU jäsenyydestä. On hyvä huomata, että Turkki on hyväksytty viralliseksi hakijamaaksi vuonna 1999, mutta neuvottelut eivät ole juuri edenneet. Lisäksi EU:n ja Turkin suhteet näyttivät hyvin erilaisilta, kun niistä viimeksi vakavasti neuvoteltiin vuosia sitten.

Pohjimmiltaan nykyistä laajempi ja hajanaisempi tukisi ECR-ryhmän strategista tavoitetta EU:n yhdentymisen pysäyttämisestä tai vähintäänkin hidastamisesta. Koska EU-päätökset ovat jäsenmaiden enemmistöjen tai yksimielisyyden takana, päättäjien lisääminen vaikeuttaisi EU:n integraatiota, joka tähän asti on rakentunut niin sanotun Ranska–Saksa-akselin varaan.

Suomesta perussuomalaiset olivat ECR-ryhmän jäseniä vaalikaudella 2014–2019.