Katariina Sahlberg

Lakimies, SAK

Jäsenyys Euroopan unionissa on edistänyt sukupuolten tasa-arvoa Suomessa. Tämä on käytännössä tapahtunut EU-tason sääntelyn myötä.

Euroopan unionin perustamissopimuksessa unionin toiminnan yhdeksi päämäräksi on kirjattu naisten ja miesten tasa-arvon edistäminen. Tasa-arvo onkin yksi EU:n perusarvoista. EU on antanut olemassaolonsa aikana useita tasa-arvon edistämiseen ja syrjinnän kitkemiseen tähtääviä direktiivejä, jotka Suomi on EU:n jäsenvaltiona saattanut osaksi omaa lainsäädäntöään. Tällä tavoin jäsenyys EU:ssa on kehittänyt meidän kansallista lainsäädäntöämme merkittävällä tavalla tasa-arvon saralla – erityisesti työelämässä.

Tärkein saavutus vaalikaudella on palkka-avoimuusdirektiivi

Viimeisimpänä tasa-arvodirektiivinä EU hyväksyi vuonna 2023 niin sanotun palkka-avoimuusdirektiivin. Direktiivi tulee saattaa kansallisesti voimaan kesäkuuhun 2026 mennessä.

Direktiivin tarkoituksena on vahvistaa samapalkkaisuusperiaatteen toteutumista sukupuolten välillä lisäämällä palkka-avoimuutta ja tähän liittyviä täytäntöönpanomekanismeja. Samapalkkaisuusperiaatteella tarkoitetaan sitä, että samoista sekä myös samanarvoisista töistä pitää saada samaa palkkaa sukupuolesta riippumatta.

Direktiivissä muun muassa selvennetään, mitä tarkoitetaan samanarvoisella työllä. Direktiivi velvoittaa jäsenvaltioita toimiin, joilla varmistetaan sellaisten analyyttisten työkalujen ja menetelmien saatavuus, joilla voidaan tukea ja ohjata töiden arviointia ja vertailtavuutta.

Lisäksi direktiivissä säädetään, että työnhakijoilla on oikeus saada tietoa haettavan työpaikan alkupalkkauksesta tai sen vaihteluvälistä. Tieto pitää antaa hakijalle niin, että mahdollistetaan informoitu ja avoin neuvottelu palkkauksesta. Direktiivissä asetetaan myös kielto työnantajille kysyä työnhakijoilta heidän palkkaushistoriastaan.

Työnantajien on myös varmistettava, että työpaikkailmoitukset sekä tittelit ovat sukupuolineutraaleja ja rekrytointiprosessi tehdään syrjimättömästi.

Palkkarakenteet kuntoon työpaikalla

Jatkossa työntekijöillä on myös oltava helposti saatavilla tieto siitä, mitä kriteerejä käytetään palkkoja, palkkatasoja ja työntekijöiden palkankorotuksia määriteltäessä. Kriteerien on oltava objektiivisia ja sukupuolineutraaleja.

Työnantajat ovat myös velvollisia vuosittain informoimaan työntekijöitään siitä, että heillä on oikeus saada tietoa palkkauksestaan. Työntekijällä on oikeus pyynnöstä saada kirjallisesti tieto hänen henkilökohtaisesta palkkatasostaan ja samaa tai samanarvoista työtä tekevien keskimääräisestä palkkatasosta sukupuolen mukaan eroteltuna.

Työntekijöitä ei saa estää kertomasta omista palkoistaan. Tähän liittyen jäsenvaltioilla on velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin sellaisten sopimusten kieltämiseksi, joilla pyritään rajoittamaan työntekijöiden mahdollisuutta paljastaa tietoja heidän palkoistaan.

Vähintään sata henkilöä työllistävillä yrityksillä on velvollisuus raportoida säännöllisesti organisaation sukupuolten välisistä palkkaeroista. Raportointiin liittyy direktiivissä säädetty yhteinen palkka-arviointi, joka on tehtävä yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa. Arvioinnin tavoite on tunnistaa, korjata ja ehkäistä nais- ja miestyöntekijöiden välisiä palkkaeroja silloin, kun ne eivät ole perusteltavissa objektiivisilla ja sukupuolineutraaleilla tekijöillä.

Palkka-avoimuudella pyritään korjaamaan palkkaeroja ja kitkemään palkkasyrjintää

Suomessa sukupuolten välinen palkkaero on pitkäaikainen ja sitkeä ongelma. Lisäksi palkkasyrjintään puuttumisen mahdollisuudet ovat Suomessa vaillinaiset heikon palkka-avoimuuden vuoksi. Muun muassa näiden asioiden asteittaiseksi korjaamiseksi direktiivin maaliin saaminen EU:ssa on merkittävä edistysaskel.

Vaikka palkka-avoimuusdirektiivi ei ratkaise kaikkia kansallisia ongelmia tasa-arvon, samapalkkaisuusperiaatteen tosiallisen toteutumisen ja syrjintään puuttumisen näkökulmasta – se kiistatta vie kehitystä oikeaan suuntaan. Ilman Euroopan unionia asian eteenpäin vieminen olisi todennäköisesti vienyt paljon enemmän aikaa – jos edistymistä ylipäätään olisi tapahtunut.

Tasa-arvo edistettävä jatkossakin EU-tasolla

Voin itse työssäkäyvänä naisena sanoa rehellisesti olevani kiitollinen siitä, että Suomi on EU:n jäsen. Valitettavasti en nimittäin usko, että tasa-arvolainsäädäntömme näyttäisi siltä miltä se näyttää nyt ilman Euroopan unionia.

Uskon ja erityisesti toivon, että tasa-arvon edistäminen näkyy myös seuraavan vaalikauden aikana Euroopan unionin työssä. Tasa-arvolainsäädäntöä tulisikin edelleen kehittää EU-tasolla tosiasiallisen tasa-arvon edistämiseksi.

Tosiasiallisen tasa-arvon edistämiseksi on myös äärimmäisen tärkeää, että muidenkin lainsäädäntö- ja politiikkatoimien valmistelussa tehdään asianmukainen tasa-arvovaikutusten arviointi. Näin voidaan varmistaa, että erinäisten toimien yhteydessä ei heikennetä tasa-arvoa ja samalla turvataan EU:n perusarvon tosiasiallinen toteutuminen.

FinUnionsin blogisarjassa kerrotaan EU-vaalikauden saavutuksista. Ensimmäisessä blogikirjoituksessa perehdytään unioniin tasa-arvon edistäjänä.

Kirjoittaja toimii SAK:n työehdot-osastolla lakimiehenä. Hän vastaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslainsäädäntöön liittyvistä oikeudellisista tehtävistä.