Lämpöoloille ei ole säädetty sitovia raja-arvoja EU:ssa, mikä on ongelmallista ilmaston yhä lämmetessä ja tukahduttavien lämpöaaltojen kiusatessa Eurooppaa. Äärimmäiset lämpöolot vaikuttavat työntekijän kuormittumiseen työssä ja voi jopa vaarantaa hänen henkensä. Euroopan työturvallisuus- ja työterveysvirasto (EU-OSHA) on julkaissut uudet suuntaviivat lämmössä työskentelystä. Ohjeistus on tervetullut, mutta Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC peräänkuuluttaa direktiiviä.

Ilmaston keskilämpötilan nousu voi vaikuttaa merkittävästi työskentelypaikan ilman lämpötilaan. Tiedetään, että äärimmäiset lämpötilat voivat aiheuttaa työntekijöille merkittäviä terveysongelmia, kuten lämpöhalvausta ja muita sairauksia. Tai pahimmassa tapauksessa korkeassa lämpötilassa työskenteleminen voi johtaa työntekijän kuolemaan. Viime vuonna Euroopasta kantautui uutisia, joissa todettiin, että kuumuus oli aiheuttanut työntekijän kuoleman työpaikalla.

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan ihmiset työskentelevät parhaiten 16–24 °C:n lämpötilassa. Kun lämpötila nousee yli 30°C, työtapaturmien riski kasvaa 5–7 prosentilla ja kun lämpötila ylittää 38°C, tapaturmat ovat 10–15 prosenttia todennäköisempiä.

ETUC teki viime kesänä selvityksen, jonka mukaan vain muutamassa Euroopan maassa on lainsäädäntöä, joka turvaa työntekijöitä helleaaltojen aikana. Näissä raja-arvot vaihtelevat suuresti 28–36 asteen välillä. Asetetut raja-arvot riippuvat yleensä tehdyn työn luonnosta (olipa kyseessä kevyt, keskiraskas tai raskas fyysinen työ) ja työpaikasta (toimisto, teollisuusympäristö tai ulkona) ja antavat työnantajille viitteitä siitä, että heidän on huolehdittava lisätoimenpiteistä taatakseen työntekijöiden turvallisuus.

Esimerkkeinä voidaan kertoa, että Belgiassa enimmäislämpötila on 29°C kevyessä fyysisessä työssä, 26°C kohtalaisen raskaassa fyysisessä työssä, 22°C raskaassa fyysisessä työssä ja 18°C ​​erittäin raskaassa fyysisessä työssä. Unkarissa se on 31°C istuvassa ja kevyessä fyysisessä työssä, 29°C kohtalaisen fyysisessä työssä ja 27°C raskaassa fyysisessä työssä. Latviassa enimmäislämpötila sisätyössä on 28°C. Ulkotöiden maksimilämpötila on 36°C Montenegrossa. Sloveniassa ilman lämpötila työalueilla ei saa ylittää 28 °C. Espanjassa enimmäistyöskentelylämpötila on istuvan työn, kuten toimistotyön osalta 27 °C ja kevyessä työssä 25 °C. Nämä rajoitukset eivät kuitenkaan koske kaikkia töitä, eivät kaikkia työntekijöitä eivätkä kaikkia tiloja.

Suomessa työpaikoilla on käytössä suosituksia kuumatyöhön liittyen. Kuumatyöstä puhutaan silloin, kun ilman lämpötila työympäristössä ylittää 28 °C.

Suuntaviivat auttavat lämpöolojen arvioinnissa

Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston uudet suuntaviivat ovat EU:n sosiaalisista oikeuksista vastaava komissaari Nicolas Schmitin kädenjälkeä. Schmit ilmoitti EU-OSHA:n ohjeistuksesta EU:n työterveys- ja työturvallisuushuippukokouksessa Tukholmassa.

Ohjeissa määritellään mm. työnantajien velvollisuudet työntekijöitä kohtaan, mukaan lukien:

• työpaikan riskien arvioinnin suorittaminen ja haavoittuvassa asemassa olevien työntekijöiden suojelu

• keskustelut työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa lämpöriskien hallinnasta

• työaikojen mukauttaminen ja työntekijöille mahdollisuus päättää, milloin he pitävät taukoja

• työntekijöiden juomaveden saatavuuden varmistaminen ja heidän pääsynsä varjoisalle alueelle ja suojavaatteiden käyttö

• riskialttiille työntekijöille koulutuksen tarjoaminen lämpöstressin hallinnasta

EU-OSHA:n suuntaviivoissa avataan myös, miten lämpöolojen arviointi ja suositukset kuumassa työskentelystä on hahmotettu EU:n säätelyssä. EU:n työterveys- ja työturvallisuuspuitedirektiivin mukaan työnantajien on arvioitava työpaikan riskit ja huolehdittava ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä työpaikan riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi. Mukaan lukien ne, jotka johtuvat liiallisesta kuumuudesta. Muissa puitedirektiiviin perustuvissa direktiiveissä on erityisiä viittauksia lämpötiloihin. Nämä ovat esimerkiksi direktiivi turvallisuutta ja terveyttä koskevien vähimmäisvaatimusten täytäntöönpanosta tilapäisillä tai liikkuvilla rakennustyömailla ja direktiivi työpaikoille asetettavista turvallisuutta ja terveyttä koskevista vähimmäisvaatimuksista. Ongelmana on, ettei lämpöoloille kuitenkaan ole säädetty yhteisiä sitovia vähimmäisraja-arvoja EU:ssa.

Direktiiviä peräänkuulutetaan

Eurofoundin mukaan 23 prosenttia kaikista EU:n työntekijöistä altistuu korkeille lämpötiloille vähintään neljänneksen työajasta. Tämä tarkoittaa 36 prosenttia maataloudessa sekä teollisuudessa ja 38 prosenttia rakennusalalla. Mikäli helleaallot jatkuvat Euroopassa, yhä useampi työntekijä altistuu kuumuuteen. Vaarana on, että tapaturmat kasvavat ja työn terveydelliset haitat lisääntyvät. Eurooppalaisen ay-liikkeen viesti on, että Eurooppa tarvitsee kipeästi lakia enimmäistyölämpötiloista suojellakseen työntekijöitä ilmastonmuutoksen vaikutuksilta.

ETUC:n mukaan EU:n uudet suuntaviivat ovat hyvä ensimmäinen askel, eikä työnantajille pitäisi jäädä epäilystäkään velvollisuuksistaan ​​pitää työntekijät turvassa tulevana kesänä. Kattojärjestö painottaa, että ilmastonmuutos tekee helleaalloista yleisempiä ja yhä kestämättömämpiä, ja siksi on varmistettava, että tähän työturvallisuuskysymykseen suhtaudutaan vakavasti. ETUC peräänkuuluttaa, että komission on muutettava ohjeet enimmäistyölämpötiloista sitoviksi, koska se on ainoa tapa suojella työntekijöitä jatkossa.

EU-OSHA:n julkaisema ohjeistus antaa lähinnä käytännön opastusta lämmössä ja helteissä työskentelyyn liittyvien riskien hallintaan ja tietoa siitä, mitä tehdä, jos työntekijä alkaa oireilla tai sairastuu kuumuudesta. Ohjeistus sopii erinomaisesti juuri työpaikkakäyttöön käytännöllisyytensä takia. Lataa ohjeistus täältä.