Siirry sisältöön
In English

EU:n laajuisen perhevapaauudistuksen toteutuminen on taattava

EU-jäsenmaat pääsivät juhannuksen alla alustavaan sopuun EU-tason perhevapaauudistuksesta. Suomalaisten palkansaajajärjestöjen mielestä on varmistettava, että uudistus todella saadaan vietyä maaliin asti.

Jäsenmaiden ministerit ovat päässeet keskenään yhteisymmärrykseen uusista perhevapaita koskevista säännöistä. Hankkeessa erityisen runsaasti keskustelua ovat herättäneet vanhempainvapaan jakautuminen vanhempien välillä sekä tuona aikana maksettavan korvauksen suuruus.

EU-tason perhevapaauudistus eli direktiivi työ- ja yksityiselämän tasapainottamisesta on ollut tekeillä keväästä 2017.

Komissio on alunperin ehdottanut EU:n laajuista 10 päivän isyysvapaata sekä vanhempainvapaata, jossa neljä kuukautta olisi kiintiöity kullekin vanhemmalle. Näitä kuukausia ei siis voisi siirtää toiselle vanhemmalle.
Tämä nostaisi isille osoitetun vanhempainvapaan määrää myös Suomessa.
Lisäksi komission ehdotukseen sisältyy muun muassa viiden päivän vuosittainen, palkallinen vapaa sairaan omaisen hoitamista varten.
Suomalaiset palkansaajajärjestöt tukevat ajatusta, että vanhempainvapaasta korvamerkitään osa kullekin vanhemmalle.
Jäsenmaat haluaisivat tällä hetkellä pienentää tätä osuutta kahteen kuukauteen, mutta Euroopan parlamentilta on tullut alustavaa tukea neljän kuukauden kiintiölle.
Myös vanhempainvapaan korvaustasossa unionin lainsäätäjien näkemykset eroavat toisistaan. Jäsenmaat jättäisivät korvaustason jäsenmaiden päätettäväksi, kun taas Euroopan parlamentti on tähän mennessä ollut tason määrittelemisen kannalla.
Suomalaisten palkansaajajärjestöjen mielestä on tärkeää, että vanhempainvapaan korvaustaso määritellään riittäväksi. Siten voidaan tehdä vanhempainvapaasta houkuttelevampi myös isille.
Isyysvapaassa Suomessa on jo käytössä pidempi vapaa kuin komission esittämät 10 päivää. On kuitenkin tärkeää taata isyysvapaan toteutuminen myös muualla Euroopassa.
Jäsenmaat tukevat tällä hetkellä isyysvapaata, mutta sen korvaustason pitäisi niiden mielestä olla jäsenmaiden päätettävissä. Myös omaishoitovapaan jäsenmaat jättäisivät kokonaisuudessaan maiden itsensä päätäntävaltaan.
Euroopan parlamentti on ollut jäsenmaita selvästi myöntyväisempi sekä isyysvapaalle että omaishoitovapaalle.