Siirry sisältöön
In English

Eurofound: Covid-19-pandemia lisännyt eri väestöryhmien välistä epätasa-arvoa

Koronapandemian vaikutukset tuntuvat kaikissa väestöryhmissä, mutta eniten kärsivät työttömät, naiset ja nuoret. Eroja Suomen ja muiden EU-jäsenmaiden välillä on nähtävissä tietyillä mittareilla.
Ihmisiä kävelemässä lokakuisessa sateessa helsinkiläisellä kadulla. Kuva: iStock.com / Aleksei Andreev
Eurofoundin tutkimus osoittaa, että koronapandemiasta kärsivät erityisesti nuoret, naiset ja työttömät. Kuva: iStock.com / Aleksei Andreev

Euroopan elin- ja työoloja tutkivan Eurofoundin viime kuussa julkaisemasta tutkimuksesta Living, working and COVID-19 käy ilmi, että vaikka koronapandemia on vaikuttanut kaikkiin EU-jäsenmaihin ja kaikkiin väestöryhmiin, vaikutusten jakautumisessa on epätasaisuutta.

Kielteiset vaikutukset ovat olleet voimakkaimmat itäisissä ja eteläisissä jäsenmaissa. Väestöryhmistä vaikein tilanne on työnsä menettäneillä, naisilla ja nuorilla.

Tutkimus toteutettiin kyselyillä viime huhtikuussa ja heinäkuussa, ja vastaajia oli EU-maista yli 87 000. Kyselyssä tiedusteltiin vastaajien sosiaalisesta, taloudellisesta ja työmarkkinatilanteesta sekä elämänlaadusta.

Työttömien, naisten ja nuorten tilanne pysynyt vaikeana

Vastaajista kaikkein vaikein taloudellinen tilanne oli työnsä menettäneillä, joista kolme neljäsosaa raportoi toimeentulovaikeuksista.

Työnantajalle työskentelevistä  8 % oli menettänyt työnsä pandemian alettua. Yli puolet työttömäksi joutuneista kertoi, että ei ollut saanut mitään virallista taloudellista tukea. Toisaalta niillä, jotka olivat saaneet taloudellista tukea, tilanne oli selvästi parempi ja he myös kokivat selvästi enemmän luottamusta yhteiskunnallisia instituutioita kohtaan, mikä on Eurofoundin mukaan selvä viesti hallituksille ahdinkoon joutuneiden tukemisen tärkeydestä. Tuesta hyötyivät erityisesti itsensätyöllistäjät.

Nuoret ovat tutkimuksen perusteella pandemia-ajan häviäjiä. Heidän hyvinvointinsa oli työttömien ryhmän ohella kaikkein alhaisimmalla tasolla. Yhteiskunnissa käyttöön otettujen rajoitusten vaikutukset näkyivät nuorissa, jotka olivat ryhmistä kaikkein alttiimpia masennukselle ja tunsivat kaikkein yleisimmin jäävänsä yhteiskunnassa ulkopuoliseksi. Euroufoundin mukaan nuorten osallisuutta yhteiskuntaan tulisikin yrittää ylläpitää pandemian aaltojen edetessä.

Naiset olivat työmarkkinoilla alttiimpia pandemian vaikutuksille kuin miehet ja he olivat vähemmän toiveikkaita tulevaisuuden suhteen kuin miehet. Erot sukupuolten välillä eivät vähentyneet pandemian väliaikaisen laantumisen myötä, vaan lisääntyivät huhtikuun ja heinäkuun välillä. Naiset kokivat miehiä enemmän vaikeuksia työn ja perhe-elämän yhdistämisessä, ja heidän hoivavastuunsa oli kasvanut.

Suomen tilanteen erityispiirteet

Huhtikuun ja heinäkuun välillä vastaajien työmarkkinatilanteissa oli yleisesti tapahtunut parannusta, mutta pandemian eri väestöryhmien välille synnyttämät tai syventämät erot kuitenkin pysyivät. Henkilökohtainen taloudellinen tilanne oli parantunut heinäkuussa eniten irlantilaisilla, suomalaisilla ja liettualaisilla.

Tietyillä mittareilla Suomi erottui muista jäsenmaista: Suomessa tehtyjen työtuntien määrä ei ollut vähentynyt kuten suurimmassa osassa EU-maita, vaan jopa hieman lisääntynyt. Niiden työntekijöiden osuus, jotka kokivat työssään kovaa aikapainetta suhteessa tehtävän työn määrään, oli korkein Suomessa ja Ruotsissa. 

EU-luottamus vahvinta eteläisessä Euroopassa

Tulosten mukaan kansalaisten EU:ta kohtaan tuntema luottamus yleisesti lisääntyi huhtikuun ja heinäkuun välillä, kun taas luottamus kansallisia hallituksia kohtaan väheni.

Luottamus EU:ta kohtaan oli kuitenkin huhtikuun ja heinäkuun välillä vähentynyt selvästi neljässä, EU:n elvytyssuunnitelmiin epäilevästi suhtautuvassa maassa: Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Alankomaissa, ja näistä kaikkein eniten Suomessa. Samaan aikaan luottamus EU:ta kohtaan oli lisääntynyt eniten Italiassa ja Espanjassa.

Tutkimus Living, working and COVID-19 Eurofoundin sivuilla