Siirry sisältöön
In English

Euroopan parlamentin jäsen Marianne Vind: Tänään ajatukseni ovat Ukrainan naisten luona.   

Tänä vuonna Marianne Vind viettää kansainvälistä naistenpäivää Euroopan parlamentin täysistunnossa Strasbourgissa. ”Tänä erityisenä päivänä ajatukseni ovat ukrainalaisten naisten luona”, hän sanoo. Kuva: Euroopan parlamentti.

Kansainvälistä naistenpäivää vietetään joka vuosi maaliskuun kahdeksantena päivänä naisten kulttuuristen, poliittisten ja sosioekonomisten saavutusten muistamiseksi. Ajatus vuosittain vietettävästä ”Naistenpäivästä” syntyi eurooppalaisten työssä käyvien naisten aloitteesta Sosialistisen naisten konferenssissa Kööpenhaminassa vuonna 1910. Aina siitä lähtien, kun tästä päivästä päätettiin tehdä keino edistää yhtäläisiä oikeuksia, kuten naisten äänioikeus, se on ollut monelle erityinen päivä.    

”Odotan naistenpäivää innolla joka vuosi, koska silloin meillä on mahdollisuus ottaa esiin naisille tärkeitä aiheita. Toisaalta päivä saa minut hieman surulliseksi, koska parannettavaa on vielä niin paljon. Meidän on lisättävä tietoisuutta sukupuolten välisestä tasa-arvosta, palkkaeroista ja naisten oikeuksista muiden aiheiden lisäksi”, toteaa tanskalainen europarlamentaarikko, Marianne Vind.  

”Huomaan, että eurooppalaiset ammattiliitot tekevät hellittämättä töitä näiden asioiden eteen.  Voin vain ylistää heidän panostaan”, hän toteaa.  

Työntekijöiden oikeudet ovat olleet lähellä Vindin sydäntä niin kauan, kuin hän muistaa.   

”Toimin laboratoriotyöntekijöiden luottamusmiehenä tanskalaisessa Novozymesissä. Tuolloin meitä työntekijöiden edustajia oli 3 yhteensä 100 laboratoriotyöntekijää kohtaan”, hän muistelee.  

Kymmenen luottamustoimivuoden jälkeen Marianne valittiin HK Denmark-järjestöön kuuluvan Tanskan laboratorioalan ammattiliiton puheenjohtajaksi. Myöhemmin häntä pyydettiin asettumaan ehdokkaaksi liiton kongressiin. Näin hänestä tuli HK Privaten varapuheenjohtaja. Tämä aikakausi kesti kahdeksan vuotta, jolloin Euroopan unioni astui kuvaan.  

Tanskalainen europarlamentaarikko ja S&D-ryhmän jäsen, Ole Christensen, jäi eläkkeelle, kun hänen kautensa päättyi vuonna 2019.   
  
”Minusta tuntui, että työntekijöiden ääni piti saada kuulumaan EU:ssa”, Vind kertoo vuoden 2019 uravaihdoksestaan. 

Nykyään Vind on Euroopan parlamentin Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan (EMPL) aktiivinen jäsen sekä suhteista Kaakkois-Aasian maihin ja Kaakkois-Aasian maiden yhteistyöjärjestön (ASEAN) vastaavan valtuuskunnan varapuheenjohtaja.   

Iso osa parlamentin työstä tapahtuu valiokunnissa. Niissä parlamentin jäsenet esittävät mietintöjä ja muutosehdotuksia sekä käsittelevät lakiesityksiä.  He toimivat myös esittelijöinä ja varjoesittelijöinä neuvotteluissa Euroopan neuvoston kanssa.  Nämä niin kutsutut ”asiakirjat” voivat lopulta muuttua suosituksiksi tai jopa direktiiveiksi, jotka hyväksytään 27 jäsenvaltiossa.   

Kun tarkastelee Marianne Vindin osallistumista täysistuntokeskusteluihin vuodesta 2019 lähtien, voi huomata painotuksen työelämäkysymyksiin, työterveys- ja työturvallisuusasioihin sekä ihmisoikeus- ja tasa-arvokysymyksiin.   

”Tämä on aivan totta.  Tunnen nämä aihealueet erityisen hyvin ammattiliittotaustani vuoksi. Toimin tällä hetkellä esittelijänä uudessa 2020 jälkeisessä Työterveyttä ja -turvallisuutta koskevassa EU:n strategiakehys-hankkeessa , jonka tavoitteena on työntekijöiden tehokkaampi suojelu altistumiselta haitallisille aineille, työstressille ja toistuvien työliikkeiden aiheuttamille vammoille. ”Useat mepit työskentelevät työllisyys- ja työntekijäasioiden parissa. Tunnen, että olen löytänyt oman osaamisalueeni.”  

Marianne myöntää, että laajasta verkostosta on apua näiden erityisten asioiden käsittelyssä.   

”Yhteydenpito ruotsalaisiin meppeihin on tiivistä, mutta kaipaisin kovasti myös kollegoita Suomesta. Olisi hyödyllistä, jos me kolmen maan edustajat voisimme yhdessä jakaa ajatuksiamme”, hän lisää.  

Marianne kuvailee työtä Euroopan parlamentissa hyvin visionääriseksi ja voimaannuttavaksi.  Meppien on työssään aina otettava huomioon EU:n toimivaltuudet ja lainsäädäntö.  Tästä huolimatta työ voi olla hyvin luovaa.   

”Euroopan parlamentissa on paljon visioita, kun taas painopiste on aina ihmisissä. Ammattiliiton näkökulmasta korostan aina, kuinka tärkeää on, että ihmisillä olisi mahdollisuus hyvään elämään.  Euroopan neuvostossa asioita tarkastellaan kunkin maan kansallisella tasolla. Tässä näkyy suurin eroavaisuus”, hän selittää.   

Lausuntojen esittelijän tehtävässään Vind on työskennellyt tiiviisti alustatyötä koskevan direktiivin parissa. Direktiiville on selkeä tarve. Hän kuvailee alustatyötä tekevien tilannetta Tanskassa ja Belgiassa huonoksi.  Läheteillä on huonot työolot, heillä ei ole asianmukaisia oikeuksia ja heitä pidetään edelleen itsenäisinä ammatinharjoittajina.   

”Alustatyön ongelmat ylittävät maiden rajat, joten tarvitaan yhteisiä Euroopan tason ratkaisuja. Olemme tekemisissä jättimäisten yritysten kanssa. Pienellä maalla, kuten Tanskalla, ei ole keinoja pakottaa tämän mittaluokan toimijoita kohtelemaan työntekijöitään paremmin. Tarvitsemme siihen EU:n voimaa”, hän painottaa.   

”Komission joulukuussa tekemä ehdotus oli onneksi varsin toimiva. Katsotaan, kuinka voimme työstää sitä”, hän sanoo.   

Miten voisimme taata, että ne, jotka haluavat jatkaa itsenäisinä ammatinharjoittajina, voivat tehdä niin myös jatkossa?  

”On selvää, että tässä on löydettävä jonkinlainen tasapaino. Ikävä kyllä, liian moni alustatyötä tekevä työntekijä on itsenäisen ammatinharjoittajan asemassa. Mielestäni kyseessä on tällöin työnantaja, joka pakenee velvollisuuksiaan työnantajana. On tehtävä selkeä jako niihin, jotka haluavat oman yrityksen ja neuvotella omasta hinnoittelustaan sekä niihin, joilla ei ole mahdollisuutta neuvotella hinnoista tai päättää työajoistaan.     

Alustatyöntekijöiden epäselvä työntekijäasema houkuttelee myös rikollista toimintaa.  Belgiassa tiedotusvälineet ovat paljastaneet tapauksia, joissa EU:ssa laittomasti oleskelevat työntekijät ovat ostaneet yritysnumeroita Facebookin Market Place -palvelun kautta. He joutuvat maksamaan jopa puolet ansioistaan myyjälle.    
 
”Tämä on järjestäytynyttä rikollisuutta, joka on pysäytettävä”, hän sanoo painokkaasti.  

Tämänhetkisistä työterveys- ja työturvallisuusaiheista on syytä mainita, Eu:n vuoden 2020 jälkeisen työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan strategiakehyksen lisäksi, kysymys työntekijän oikeudesta irtautua työtehtävistään. Aihe otettiin jälleen esiin parlamentissa.   

”Meidän on todellakin tehtävä enemmän ehkäistäksemme työperäistä stressiä, joka on pandemian aikana lisääntynyt räjähdysmäisesti etätyön seurauksena. Toivon, että meillä olisi direktiivi, joka velvoittaisi jokaisen eurooppalaisen yrityksen laatimaan omat käytäntönsä koskien oikeutta irtautua työtehtävistä. Meidän on täältä parlamentista käsin mahdotonta määritellä tiettyä työaikamallia, sillä jokainen yritys on erilainen”, Vind toteaa.  

Mitä voidaan tehdä sukupuolten välisen työelämän tasa-arvon suhteen Euroopan tasolla?  

”Tärkein asia on palkkojen läpinäkyvyys”, Marianne Vind sanoo viitaten sukupuolten väliseen palkkaeroon, joka on Euroopassa 13 prosenttia.    
  
”Ero on liian iso, ja meidän on löydettävä tapoja lisätä palkkaläpinäkyvyyttä ja lopettaa palkkasyrjintä yrityksissä”, hän lisää.  

Palkka-avoimuuden lisääminen auttaisi paljastamaan perusteettomat sukupuoleen perustuvat palkkaerot samassa tai samanarvoisessa työssä. Lisäksi se kannustaisi palkkasyrjintää kokeneita hakemaan hyvitystä ja toteuttamaan oikeuttaan samaan palkkaan.   

Palkka-avoimuusdirektiivistä äänestetään Euroopan parlamentissa 17. maaliskuuta. Kyseessä on ehdotus palkka-avoimuudesta, jonka tarkoituksena on varmistaa, että naiset ja miehet saavat saman palkan samasta työstä.  

”Mitä enemmän palkka-avoimuudesta keskustellaan, sen paremmin työntekijöiden oikeus samapalkkaisuuteen toteutuu.  Siksi keskustelua on pidettävä yllä niin työpaikoilla kuin yhteiskunnassa yleisesti”, hän lisää.    

Pohjoismaat eivät ole poikkeus.  Tilastot vuodesta 2020 alkaen osoittavat, että ero miesten ja naisten keskimääräisten bruttotuntiansioiden välillä Tanskassa ja Norjassa on vain hieman EU:n keskiarvon (13 prosenttia) yläpuolella.  Suomessa ero on jopa 16,7 prosenttia. Ruotsi pärjää vertailussa hyvin 11,2 prosentillaan ja Islanti parhaiten 13 prosentillaan, mutta ovat silti jäljessä Luxemburgista, Romaniasta, Sloveniasta, Italiasta ja Puolasta, joissa kaikissa palkkaero on 5 prosenttia tai vähemmän.  

Toisaalta Pohjoismaita pidetään sukupuolten välisen tasa-arvon edelläkävijöinä, mutta toisaalta pohjoismaalaiset naiset jäävät edelleen miehistä jälkeen niin palkoissa, johtavissa asemissa kuin yritysomistuksissakin. Julkisella sektorilla on nähtävissä jonkin verran edistystä, mutta naisia ​​on edelleen yllättävän vähän yksityisen sektorin ylemmissä johtotehtävissä. Riippumattoman ajatushautomon, The Cato Instituten, vuonna 2018 julkaiseman raportin mukaan Tanskassa vain 28 prosenttia johtajista on naisia. Vastaava luku Suomessa ja Norjassa on 32 prosenttia ja Ruotsissa 36 prosenttia. Islannissa luku on pohjoismaiden korkein, 40 prosenttia. Se jää siltikin kolmen yksikön päähän Yhdysvalloista, jossa 43 prosenttia johtajista on naisia.   

”Pohjoismaisille naisille lasikatto on yhä todellisuutta. Olen yksi harvoista naisista ammattiyhdistyksen hallinnon huipulla ja tunnistan lasikaton olemassaolon liikkeen sisällä”, Vind toteaa.   

Miehiin ja erityisesti valkoisiin miehiin liitetään tyypillisesti runsaasti tiettyjä vakiintuneita johtajanormeja ja -piirteitä. 

”Olen itse hyvin lyhyt, ja sen vuoksi monet eivät ota minua vakavasti. Tämä pätee erityisesti miehiin. Asia yllättää minut joka kerta”, hän lisää.   

Vind on myös ollut mukana parlamentissa laatimassa asiakirjaa ”Naiset yhtiöiden hallintoelinten päätöksenteossa, mukaan lukien julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamista ja siihen liittyviä toimenpiteitä koskevan direktiivin tilanne”. Euroopan komissio ei ole vielä sisällyttänyt sitä toimintaohjelmaansa, eikä sitä ole listattu Ranskan puheenjohtajakauden ohjelmaan.  

”Tämä on aihe, johon kukaan ei halua koskea, mutta ongelma on edelleen olemassa”, Vind huomauttaa.   

Parlamentti on aiemmin antanut aiheesta päätöslauselman, ja vaatinut lisää naisia yritysten hallituksiin. Aihe on edelleen asialistalla.  

Marianne Vind huomauttaa, että yhtäläinen vanhempainvapaaoikeus sekä äideille että isille on keskeinen tekijä sukupuolten välisen tasa-arvon kannalta.   

”Päivähoitojärjestelmä mahdollistaa myös naisten työssä käymisen. Tässä palaamme jälleen kansallisen toimivallan piiriin, jonka puitteissa EU ei voi tehdä päätöksiä.  EU voi kuitenkin osaltaan kannustaa jäsenvaltioitaan tarjoamaan päivähoitopalveluja.  Emme voi hyväksyä sitä, että työuran ja johtavan aseman saavuttaminen on vielä nykyäänkin haastavaa naiselle, mutta ei miehelle”. 

Tämä päivä on erityisen merkityksellinen Euroopan parlamentin jäsenille, Marianne Vindille (S&D, Tanska). Vind on uransa aikana rikkonut useita lasikattoja, ensin Tanskan ammattiyhdistysliikkeen johtajana ja myöhemmin Euroopan parlamentin vaalein valittuna jäsenenä.
Kuva: Marianne Vind. 

Esittelyssä Marianne Vind  
Syntymäpaikka: Køge   
Asuinpaikka: Saint-Gilles  
Paras/ikävin asia Brysselissä: Laaja valikoima erinomaisia ravintoloita / Roskat kaduilla   
Intohimo: työni – haluan auttaa ihmisiä kohti parempaa työelämää. 
Esikuvanaan pitämät johtajat: Lizette Risgaard, LO:n puheenjohtaja, Tanskan ammattiliittojen keskusliitto, mukaan lukien pohjoismaiset ikoniset johtajat Gro Harlem Brundtland, Norjan edellinen pääministeri ja Vigdís Finnbogadóttir, Islannin edellinen presidentti. He kaikki vaikuttivat omalla toiminnallaan maailmaan.   
Jos en olisi Euroopan parlamentin jäsen: työskentelisin ammattiyhdistyksessä, kansalaisjärjestössä tai ajatushautomossa.