Siirry sisältöön
In English

Euroopasta ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä

Käsiä pitelemässä yhdessä versoa.

Euroopan komission heinäkuussa 2021 julkaisema Fit for 55-valmiuspaketti tavoittelee EU:n ilmastolain velvoitteiden toimeenpanoa. Paketin tarkoituksena on varmistaa, että EU saavuttaa kiristetyn ilmastovälitavoitteensa vuonna 2030, jolloin unionin kasvihuonekaasupäästöt pitää olla vähintään 55 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990.

Komissio esitti Euroopalle ilmastopaketinsa heinäkuussa. Jäsenvaltiot muokkaavat kantojaan parasta aikaa komission Fit for 55- esityksiin. Käsittely neuvostotasolla alkoi lokakuussa, jolloin ympäristöneuvosto aloitti keskustelut muun muassa päästökaupan ja taakanjakosektorin direktiiviesityksistä, ilmastotoimien sosiaalirahastosta ja LULUCEF- aloitteesta.

SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntija Pia Björkbacka on seurannut EU:n ilmastopolitiikan kehitystä EU-areenalla tiiviisti. Komission esitykset tarkoittavat joko kokonaan uusia tai kiristyviä tavoitteita elinkeinoelämän eri toimialoille. Suomalainen ammattiyhdistysliike on sitoutunut Euroopan uusiin kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin.

“Vaihtoehtoja ei ole. Ilman ilmastotoimia vaikutukset ovat ikäviä sekä ihmisten elin- ja työympäristöön ja -hyvinvointiin. Lisäksi työllisyyskehitys voi olla negatiivinen, jos yritykset eivät tee tarvittavia ilmastotoimia Euroopassa ja Suomessa ajoissa”, hän selittää.

Kunniahimoisten tavoitteiden saavuttamisessa ehtona on, että ay-liikettä ja työntekijöitä kuullaan ja he myös osallistuvat ilmastotoimien suunnittelun ja seurantaan.

“Jo Pariisiin ilmastosopimukseen vuodelta 2015 on kirjattu, että siirtymä vähähiiliseen yhteiskuntaan on työntekijöille oikeudenmukainen. Tämä on ay-liikkeen lähtökohta”, hän sanoo.

Ilmastotavoitteiden lisäksi Euroopan komissio pyrkii varmistamaan valmiuspaketilla vihreän siirtymän reiluuden ja vahvistaa EU:n kilpailukykyä.

“Resursseja olisi käytettävissä oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseen myös EU:n elpymissuunnitelmassa, oikeudenmukaisessa siirtymärahastossa ja EU:n pitkän aikavälin rahoituskehyksistä”, Björkbacka kertoo.

Pia Björkbackan mukaan EU:n Fit for 55-paketin esitykset vauhdittavat ilmastotoimia myös työpaikoilla.

SAK:n Pia Björkbackan mukaan ammattiyhdistysliikkeen pääviesti on, että EU:n kunnianhimoiset 
ilmastotoimet on tehtävä työntekijöille reilulla tavalla. Katso hänen videonsa täältä.

EU:n ilmastopolitiikan uudistaminen 

Nyt neuvottelupöydällä oleva valmiuspaketti sisältää 12 säädösesitystä, joista kahdeksaa päivitetään ja neljä ehdotusta on uusia.

Työntekijöiden kannalta merkittävimmät ilmastopaketin esitykset ovat EU:n päästökauppajärjestelmä sekä uudet aloitteet hiilidioksidipäästöjen tullimekanismista, tieliikenne- ja rakennussektorien päästökauppajärjestelmästä ja ilmastotoimien sosiaalirahastosta.

Nykyisen päästökaupan piirissä ovat teollisuus, energiantuotanto ja sisäiset lennot. Niiden päästövähennystavoitetta esitetään kiristettäväksi, mikä tarkoittaa, että uusia päästöoikeuksia tulee jatkossa vähemmän markkinoille. Komission ehdotuksessa teollisuuden ilmaisista päästöoikeuksista luovutaan asteittain.

Björkbackan mukaan ilmastotoimien tekemiseen pitääkin valmistautua nyt ennakoitua nopeammin työpaikoilla, sillä osa työstä voi tulla tarpeettomaksi, moni työnkuva muuttuu ja uutta työtä syntyy. Ilmastotoimien aiheuttaman työn murroksen kokeville ihmisille kysymykset uudelleenkouluttamismahdollisuuksista, työllisyyttä edistävistä toimista ja sosiaaliturvan riittävyydestä nousevat keskiöön.

Työntekijät huomioiva oikeudenmukaisuus uupuu osittain valmiuspaketista Björkbackan mukaan.

“Uuden esitetyn päästökauppasektorin osalta tunnistetaan että, kiristykset voivat vaikuttaa hintojen korotuksiin esimerkiksi lämmityksen, sähkön ja autoilun kohdalla. Yleisesti puhutaan kompensaatiosta vähätulosimmille kotitalouksille, mutta työntekijöille kohdennetut toimet, kuten osaamisen päivittäminen puuttuu. Nykyisen päästökauppajärjestelmän puitteissa se on mahdollista”, hän sanoo.

Tukea ilmastotoimen kiristyksiin EU-tasolla  

Teollisuuden ja energisektorin kattavalla päästökaupalla on saatu vähennettyä kasvihuonepäästöjä hyvin.

”Tämä todistaa, että päästökauppa toimii päästövähennyskeinona. Pelko siitä, että energian hinta nousee, on saanut yrityksiä muuttamaan energipalettiaan, jolloin kasvihuonekaasupäästöt ovat pienentyneet”.

Björkbacka jatkaa:

“Arvioimme, että päästökauppajärjestelmä voisi toimia uusillakin toimialoilla. Ymmärrämme myös, että kiristyksiä on tehtävä nykyisessä päästökauppajärjestelmässä edelleen, jotta pääsemme 55 prosentin päästövähennystarvoitteeseen 2030 mennessä”.

Jos ilmastotoimia ei nyt tehdä tehokkaasti EU-tasolla, paine kansallisten toimien suuntaan kasvaa, ja se on todetusti vaikeampaa.

“Suomessakin on nähty, että politikoille on hankalaa tehdä sellaisia päätöksiä, jotka vaikuttavat kansalaisten arkeen, koska he pelkäävät sen heijastuvan seuraavaan vaalitulokseen”, hän sanoo.

Suomalainen ay-liike uskoo, toisin kun Euroopan ammattiliittojen keskusjärjestö ETUC, että päästökauppa olisi järkevää laajentaa uusille toimialoille liikenteeseen ja lämmitykseen.

Taakanjakosektoreilla, eli maatalous-, jätehuolto- sekä liikenne- ja lämmityspuolella, on ensisijaisesti tehty tähän mennessä kansallisia päästövähennystoimia komission asettaman tavoitetason mukaan. Uudessa komission esityksessä Suomen taakanjakosektorin päästövähennystavoite olisi 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005.

Pia Björkbacka vastaa SAK:n ilmastopolitiikan, yritysten yhteiskuntavastuu ja kehitysyhteistyöasioiden valmistelusta. Sen lisäksi hän vastaa kestävän kehityksen koordinoinnista ja edunvalvonnasta. Ota Piaan yhteyttä s-postitse täältä.