Samalla SAK ja STTK pitävät tärkeänä, että komissio on sitoutunut kunnioittamaan kansallisia palkanmäärityksen käytäntöjä ja työmarkkinaosapuolten keskeistä roolia, kuten komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on poliittisessa ohjelmassaan luvannut.  

Lopullisesta muodostaan riippumatta eurooppalaisen vähimmäispalkka-aloitteen tulee edistää vähimmäispalkkojen parantamista matalan palkkatason EU-maissa. Samalla sen pitää turvata valtakunnallisiin työehtosopimuksiin perustuva palkanmääritys niissä maissa, joissa sellainen järjestelmä on olemassa. Aloitteen ei pidä edellyttää jäsenmailta lakisääteisen vähimmäispalkan käyttöönottoa.
  
Suomalaisesta näkökulmasta myös työehtosopimusten yleissitovuusjärjestelmä on oleellinen. Yleissitovuus on keskeinen tekijä siinä, että komission tavoite oikeudenmukaisista vähimmäispalkoista toteutuu Suomessa.
 
Vähimmäispalkka-aloitteen lisäksi SAK ja STTK odottavat komissiolta myös muita toimia työmarkkinajärjestöjen neuvotteluroolin vahvistamiseksi. Erityisesti alakohtaisilla työehtosopimuksilla tapahtuvan palkanmääritykseen edellytyksiä on syytä vahvistaa kaikkialla Euroopassa. Työehtosopimusneuvottelut ja kattavat työehtosopimukset ovat ensisijainen keino oikeudenmukaisten palkkojen ja muiden työehtojen saavuttamiseksi.  

Yksityiskohtaisemman kannan eurooppalaiseen vähimmäispalkka-aloitteeseen SAK ja STTK muodostavat sitten, kun komission esitys on tiedossa. SAK ja STTK vaikuttavat Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön ETUC:n kannanmuodostukseen ja ovat ETUC:n kautta osallistuneet komission ensimmäisen ja toisen vaiheen kuulemisiin. 

• Katja Lehto-Komulainen, johtaja, FinUnions, +32 492 41 61 17, katja.lehto-komulainen@finunions.org
• Pekka Ristelä, kansainvälisten asioiden päällikkö, SAK, +358 40 5468781, pekka.ristela@sak.fi
• Maria Häggman, kansainvälisten asioiden päällikkö, STTK, +358 40 148 9091, maria.haggman@sttk.fi