Parlamentin työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunta keskusteli tänään valiokunnan viimeisessä kokouksessa ennen vaalikauden loppua eri toimista työvoimapulan ja osaamisvajeen korjaamiseksi EU:ssa. Komissio julkaisi maaliskuun lopussa toimintasuunnitelman, jossa se ehdottaa yhteistyötä jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten kanssa näiden ongelmien ratkaisemiseksi tulevina kuukausina ja vuosina.

Työllisyysvaliokunnan puheenjohtaja Dragoș Pîslarun (Renew, Romania) mukaan työvoimapula on pahentunut viimeisten kymmenen vuoden aikana ja nyt se on kriittisessä vaiheessa. Osaamisvaje jatkaa kasvuaan kaikissa EU-maissa.

”Noin miljoona työntekijää häviää työmarkkinoilta vuodessa. Komissio arvioi, että väestön ikääntymisen takia n. 27 miljoonaa työntekijää poistuu työmarkkinoilta 2030 mennessä. Lähes kaksi kolmasosaa (63 %) pk-yrityksistä totesi hiljattain tehdyssä selvityksessä, että ne eivät löydä tarvitsemiaan osaajia. Tämä ei ole pelkästään sosiaalinen kysymys, vaan asia liittyy vahvasti EU:n kilpailukykyyn”, hän totesi keskustelun alussa.

Komissio on listannut 42 ammattia, jonka tekijöistä on pulaa ja laatinut toimintasuunnitelman vallitsevan työvoimapulan ja osaamisvajeen korjaamiseksi. Suunnitelmassa esitetään tärkeimmät toimenpiteet, jotka EU:n, jäsenmaiden ja työmarkkinaosapuolten olisi toteutettava lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Suunnitelman avulla voidaan komission mukaan vapauttaa EU:n kasvupotentiaali, tukea EU:n kilpailukykyä ja tarjota parempia mahdollisuuksia kaikille.

Parlamentin työllisyysvaliokunnassa kuultavana oleva komission työllisyyspääosaston varapääjohtaja Stefan Olsson kuvaili haasteet unionin työmarkkinoilla seuraavin sanoin:

”Työvoimapulaan ja osaamisvajeeseen puuttuminen on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan vauhdittaa kestävää talouskasvua EU:ssa, hyödyntää vihreän ja digitaalisen siirtymän tarjoamia mahdollisuuksia, edistää laadukkaiden työpaikkojen luomista, parantaa taloudellista ja sosiaalista palautumiskykyä geopoliittisten muutosten yhteydessä ja varmistaa riittävä rahoitus työllisyys- ja sosiaalipolitiikalle EU:ssa”, hän alusti.

Päätavoitteet asetettu EU:lle, jäsenvaltioille ja työmarkkinaosapuolten tasolla

Toimintasuunnitelma on jatkoa useille EU:n, jäsenmaiden ja työmarkkinaosapuolten jo käynnistämille aloitteille, kuten Euroopan osaamisohjelma, osaamissopimus ja Euroopan osaamisen teemavuosi. Ehdotetut toimet ovat komission mukaan välttämättömiä, jotta EU voi saavuttaa vuoteen 2030 ulottuvat työllisyyttä ja osaamista koskevat yleistavoitteensa. Niiden mukaisesti vähintään 78 prosenttia 20–64 -vuotiaista on työelämässä ja 60 prosenttia aikuisista osallistuu vuosittain koulutukseen.

Toimintasuunnitelma on myös jatkoa tammikuussa 2024 järjestetylle Val Duchessen työmarkkinaosapuolten huippukokoukselle. Komission esitys perustuu yhteistyöhön työmarkkinaosapuolten kanssa, joilla on keskeinen rooli, kun etsitään ratkaisuja näihin ongelmiin. Toimintasuunnitelmassa esitetään viisi päätavoitetta, jotka toteutetaan mahdollisimman nopeasti EU:n, jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten tasolla:

– tuetaan aliedustettujen henkilöryhmien osallistumista työmarkkinoille (esim. pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys)

– tuetaan osaamisen kehittämistä ja koulutusta

– parannetaan työehtoja tietyillä aloilla (mm. 42 ammattia)

– parannetaan työntekijöiden ja opiskelijoiden oikeudenmukaista EU:n sisäistä liikkuvuutta (EU:n osaajareservi)

– houkutellaan osaajia EU:n ulkopuolelta (lupakäytäntöjen kautta).

Panostus laadukkaisiin työpaikkoihin

Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC:n pääsihteeri Esther Lynch totesi Val Duchessen huippukokouksen yhteydessä, että yhteinen sitoutuminen laadukkaisiin työpaikkoihin kilpailukyvyn saavuttamisen keinona on äärimmäisen tärkeää, samoin kuin sitoutuminen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täysimääräiseen toteuttamiseen.

Samalla linjalla olivat myös osa mepeistä, jotka kommentoivat komission toimintasuunnitelmaa valiokuntakeskusteluissa.

”EU:ssa on liikaa työpaikkoja tarjolla, jotka eivät täytä asianmukaisia työstandardeja. Rakennus-, terveydenhuolto- sekä hotelli- ja ravitsemusala ovat sellaisia aloja. Selvää, on että on tehtävä enemmän, jotta ihmisiä saadaan houkuteltua näille aloille töihin”, Agnes Jongerius (S&D, Hollanti) kommentoi.

Hän myös pohti ääneen, ovatko toimet riittäviä, jotta voidaan saada aliedustettuja ihmisiä työmarkkinoille, ja tuottavatko ne laadukkaita työpaikkoja jatkossa. Jongeriuksen mukaan asiasta on keskusteltava huhtikuun La Hulpen kokouksessa.
”Se, että panostetaan lähinnä siihen, miten työnantajat saavat houkuteltua työntekijöitä, ei tule riittämään”, hän totesi.

Sylvie Brunet (Renew, Ranska) peräänkuulutti toimia, jotta ikäihmiset pysyisivät työelämässä tai, että voisivat palata työelämään.

Margarita de la Pisa Carrión (ECR, Espanja) nosti esille huolen siitä, mitä vihreä siirtymä tulee vaatimaan ja mullistamaan työmarkkinoita.

”Olen huolissani siitä, että ihmisillä on monenlaisia toiveita työelämään, ja voi olla, ettei löydy kiinnostusta tulevaisuudessa työskennellä tietyillä aloilla. Mutta toisaalta olisi huolestuttavaa, jos eläkeikää korotetaan, hän pohti.
Tarve rekrytoida kolmansien maiden kansalaisia jatkossa asettaa mepin mukaan omat haasteensa.

Komission edustaja painotti omassa loppupuheenvuorossaan, että EU:ssa on panostettava matalapalkkaisiin aloihin, jotta luodaan parempia työoloja. Työmarkkinaosapuolet aikovat puuttua huonoihin työehtoihin työehtosopimusneuvottelujen avulla aloilla, joille riittämättömät työehdot ovat ominaisia.

Liittyen ikääntyneisiin työntekijöihin, Olsson viittasi uudestaan toimiin, joihin työmarkkinaosapuolet ovat sitoutuneet. Osapuolten on autettava aktivoimaan aliedustettuja ryhmiä ja löytämään mukautettuja ratkaisuja ikääntyneiden työntekijöiden työllisyyden edistämiseksi. Myös ikärasismiin on saatava loppu.

Komission kehotukset EU-maille

EU-maita kehotetaan toimintasuunnitelmassa toteuttamaan etuusuudistuksia, joilla puututaan kannustinloukkuihin, ja tarjoamaan riittävästi tukea, jotta työkykyiset pystyvät palaamaan asteittain työmarkkinoille. Sen lisäksi jäsenmaiden olisi toteutettava verouudistuksia, joilla kavennetaan kahta työtä tekevien ja pienituloisten palkansaajien verokiilaa. Maita kehotetaan jatkamaan myös sosiaaliturvan yhteensovittamisen digitalisoinnin tukemista työvoiman oikeudenmukaisen liikkuvuuden helpottamiseksi.

Liikkuvuuden edistäminen onkin komission mukaan keskeinen toimenpide. Jäsenmaita pyydetään hyväksymään nopeasti neuvoston suositus ”Eurooppa liikkeellä – oppimiseen liittyvän liikkuvuuden mahdollisuudet kaikille” ja panemaan sen täytäntöön. 

Seuraavat askeleet

Komissio seuraa toimintasuunnitelman täytäntöönpanon edistymistä talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä. Asiasta keskustellaan lisää seuraavalla vaalikaudella.

Nauhoite työllisyysvaliokunnan keskustelusta 3.4.2024 löytyy täältä.